ADHD
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriö. Lyhenne tulee englannin kielisistä sanoista Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. Oireyhtymässä on kyse aivojen tarkkaavaisuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneestä kehityksestä.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353
OIREET
ADHD oireet ovat todella vaihtelevia. Tarkkaamattomuus: huolimattomuusvirheet, keskittymisvaikeudet, ei näytä kuuntelevan, vaikeus noudattaa ohjeita ja saattaa tehtävä loppuun, vaikeus suunnitella toimintaansa, tehtävien välttely, tavaroiden hukkaaminen, ärsykkeistä häiriintyminen, asioiden unohtaminen. Ylivilkkaus: motorinen levottomuus, toimintaan juuttuminen. Impulsiivisuus: malttamattomuus, vuoron odottamisen vaikeus, toisten keskeyttäminen tai tunkeilevuus, ”räjähtelevyys”. Toiminnanohjauksen vaikeudet: aloitekyvyttömyys, suunnittelemattomuus, toiminnan lopettamisen tai vaihtamisen vaikeus, voiman, nopeuden ja tarkkuuden säätelyn vaikeus. Imeväisiässä: itkuisuus, uni- valverytmin säätelyvaikeudet. Leikki-iässä (1-4 v.): levottomuus, hoitoryhmään sopeutumattomuus, uhmakkuus. Esikoulu-iässä (4-7 v.): keskittymättömyys, ylivilkkaus, ohjeiden ymmärtämisvaikeudet. Koulussa: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivisuus, käytösongelmat, oppimisen vaikeudet, aggressiivisuus, kömpelyys. Nuoruusiässä: impulsiivisuus korostuu, asosiaalisuus, mielenterveysongelmat. Naisten ja miesten oireet eroavat toisistaan ja oireet vaihtelevat ympäristön mukaan. Älä kuitenkaan ala etsimään itsestäsi tai lähipiiristäsi näitä oireita, koska jokainen neurotyypillinenkin ihminen on joskus käynyt läpi edes joitain näistä oireista. Jos tuntuu, että elät jatkuvasti näiden oireiden kanssa ja niitä on monia, on syytä hakeutua diagnoosiin.
https://www.vita-sy.com/adhd-in-children/
DIAGNOSOINTI
Diagnosointi edellyttää, että ADHD:lle tyypillisiä oireita on useita ja ne haittaavat elämää sen eri osa-alueilla. Diagnoosin tekeminen perustuu olemassa olevan tiedon keruuseen, kuten koulutodistuksiin, neuvola- ja kouluterveyshuollon tekemiin merkintöihin ja havaintoihin. ADHD epäilyksen saanutta henkilöä ja tämän lapsuusajan kaveria, vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä myös haastatellaan. Tarvittaessa suoritetaan myös psykologin tai neuropsykologin tutkimus. ADHD.ta ei ainakaan vielä pystytä diagnosoimaan laboratoriokokein tai aivojen kuvantamistutkimuksella. Tutkimuksessa on tärkeää erottaa muut seikat jotka voivat aiheuttaa ADHD:ta muistuttavia oireita.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353
HOITO
ADHD:n hoitoon kuuluu riittävä tiedonanto ja neuvonta (psykoedukaatio), psykososiaaliset hoitomuodot sekä tarvittaessa lääkehoito (hoitokaavio). Oireiden hallinnassa on tärkeä pitää yllä hyvinvointia (uni, liikunta, ravinto, myönteiset vuorovaikutussuhteet). Hoito vaatii usein erilaisten hoitomuotojen yhdistämistä ja menetelmiä, jotka tukevat arjen sujuvuutta. Samanaikaiset häiriöt ja muut ongelmat, jotka vaikuttavat kokonaistilanteeseen sekä läheisten jaksaminen on otettava huomioon hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Alle kouluikäisillä hoitomuodot ovat ensisijaisesti psykososiaalisella perustasolla. Lääkehoito on harvinaista ja se aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Kouluikäisillä ja sitä vanhemmilla lääkehoito voidaan aloittaa samanaikaisesti muun hoidon kanssa tai jos muista tukimuodoista ei ole ollut tarpeeksi apua.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14724
https://www.kaypahoito.fi/hoi50061
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti