ADHD

 

ADHD

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriö. Lyhenne tulee englannin kielisistä sanoista Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. Oireyhtymässä on kyse aivojen tarkkaavaisuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneestä kehityksestä. 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353 

OIREET

ADHD oireet ovat todella vaihtelevia. Tarkkaamattomuus: huolimattomuusvirheet, keskittymisvaikeudet, ei näytä kuuntelevan, vaikeus noudattaa ohjeita ja saattaa tehtävä loppuun, vaikeus suunnitella toimintaansa, tehtävien välttely, tavaroiden hukkaaminen, ärsykkeistä häiriintyminen, asioiden unohtaminen. Ylivilkkaus: motorinen levottomuus, toimintaan juuttuminen. Impulsiivisuus: malttamattomuus, vuoron odottamisen vaikeus, toisten keskeyttäminen tai tunkeilevuus, ”räjähtelevyys”. Toiminnanohjauksen vaikeudet: aloitekyvyttömyys, suunnittelemattomuus, toiminnan lopettamisen tai vaihtamisen vaikeus, voiman, nopeuden ja tarkkuuden säätelyn vaikeus. Imeväisiässä: itkuisuus, uni- valverytmin säätelyvaikeudet. Leikki-iässä (1-4 v.): levottomuus, hoitoryhmään sopeutumattomuus, uhmakkuus. Esikoulu-iässä (4-7 v.): keskittymättömyys, ylivilkkaus, ohjeiden ymmärtämisvaikeudet. Koulussa: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivisuus, käytösongelmat, oppimisen vaikeudet, aggressiivisuus, kömpelyys. Nuoruusiässä: impulsiivisuus korostuu, asosiaalisuus, mielenterveysongelmat. Naisten ja miesten oireet eroavat toisistaan ja oireet vaihtelevat ympäristön mukaan. Älä kuitenkaan ala etsimään itsestäsi tai lähipiiristäsi näitä oireita, koska jokainen neurotyypillinenkin ihminen on joskus käynyt läpi edes joitain näistä oireista. Jos tuntuu, että elät jatkuvasti näiden oireiden kanssa ja niitä on monia, on syytä hakeutua diagnoosiin.

https://www.vaasankeskussairaala.fi/ammattilaisille/ammattilaisille/koonti-hoito-ja-palveluketjuista/hoito--ja-palveluketjut/adhd-oireisen-lapsen-ja-nuoren-palveluketju/tarkeimmat-oireet/

Kuva:

https://www.vita-sy.com/adhd-in-children/

DIAGNOSOINTI

Diagnosointi edellyttää, että ADHD:lle tyypillisiä oireita on useita ja ne haittaavat elämää sen eri osa-alueilla. Diagnoosin tekeminen perustuu olemassa olevan tiedon keruuseen, kuten koulutodistuksiin, neuvola- ja kouluterveyshuollon tekemiin merkintöihin ja havaintoihin. ADHD epäilyksen saanutta henkilöä ja tämän lapsuusajan kaveria, vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä myös haastatellaan. Tarvittaessa suoritetaan myös psykologin tai neuropsykologin tutkimus. ADHD.ta ei ainakaan vielä pystytä diagnosoimaan laboratoriokokein tai aivojen kuvantamistutkimuksella. Tutkimuksessa on tärkeää erottaa muut seikat jotka voivat aiheuttaa ADHD:ta muistuttavia oireita. 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353 

HOITO 

ADHD:n hoitoon kuuluu riittävä tiedonanto ja neuvonta (psykoedukaatio), psykososiaaliset hoitomuodot sekä tarvittaessa lääkehoito (hoitokaavio). Oireiden hallinnassa on tärkeä pitää yllä hyvinvointia (uni, liikunta, ravinto, myönteiset vuorovaikutussuhteet). Hoito vaatii usein erilaisten hoitomuotojen yhdistämistä ja menetelmiä, jotka tukevat arjen sujuvuutta. Samanaikaiset häiriöt ja muut ongelmat, jotka vaikuttavat kokonaistilanteeseen sekä läheisten jaksaminen on otettava huomioon hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Alle kouluikäisillä hoitomuodot ovat ensisijaisesti psykososiaalisella perustasolla. Lääkehoito on harvinaista ja se aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Kouluikäisillä ja sitä vanhemmilla lääkehoito voidaan aloittaa samanaikaisesti muun hoidon kanssa tai jos muista tukimuodoista ei ole ollut tarpeeksi apua.

https://www.duodecimlehti.fi/duo14724

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Oona ja Julia

Melanooma

 

Melanooma eli ihosyöpä

Melanooma on melanosyyteistä eli melaniinia muodostavista soluista lähtöisin oleva syöpä. Melanoomaa voi esiintyä myös korvissa tai silmissä, mutta pääsääntöisesti iholla. Miehillä melanoomaa on yleensä vartalolla, ja naisilla käsivarsissa sekä säärissä. Suomessa melanoomaan sairastuu vuodessa noin 1400 ihmistä. Se on ihosyöpätyypeistä vaarallisin etäpesäkkeiden leviämisen takia.

Riskitekijät:

1. Ihon jatkuva palaminen nuorena tai runsas solariumin käyttö.

2. Auringon UV-säteily

3. Vaalea iho, joka on herkkä palamiselle                                                            

4. Suvussa ollut melanooma (perinnöllisyys)

5. Ihon runsas luomien määrä

Melanooman oireet:

1. Ihon pigmentinmuutos tai luomi

2. Luomen värin, muodon tai reunojen muodonmuutos

3. Luomen sinisyys, punaisuus tai musta sävy

4. Verenvuodot

Sairauden toteaminen:

Ihosyövän pystyy tunnistamaan helposti ihon pigmentin muutoksista, ja muista ulkoisista tekijöistä. Lääkäri voi tarvittaessa ottaa dermatoskopiatutkimuksen esimerkiksi luomesta. Otetusta koepalasta saadaan lopullinen varmuus diagnoosille.

Lyhyt video melanoomasta:

https://www.youtube.com/watch?v=gV2ASIPm4W8

Melanoomaan sairastuneen kokemus:

https://www.youtube.com/watch?v=qW9JQSHUpqk 

Hoitomuodot:

Tärkeimmät hoitomuodot melanoomalle ovat syöpäleikkaus, täsmälääkkeet ja immunologiset hoidot. Hoitomuotoja saatetaan myös yhdistellä tarpeen mukaan.

Leikkaushoidossa poistetaan melanoomaluomi ja ympäröivää ihokudosta. Poistettavan kudoksen määrä riippuu melanooman syvyydestä ja sijainnista. Mitä paksumpi luomi on, sitä enemmän luomen ympäriltä pitää poistaa tervettä kudosta. Leikkauksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisten etäpesäkkeiden ilmaantuminen.

Immunologisten hoitojen, eli immuunihoitojen tarkoituksena on  tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää syöpäsoluja vastaan. Syövän immuunihoito auttaa tuhoamaan syöpäsolujen oman puolustuksen.

Sädehoitoa voidaan käyttää luustoon, aivoihin tai iholle levinneiden etäpesäkkeiden hoitoon, lievittäen niitä. Sädehoitoa käytetään myös leikkausten liitännäishoitona. Lisäksi solunsalpaajat eli sytostaatit pienentävät kasvainta, jolloin oireet helpottavat. Sytostaatteja käytetään erityisesti levinneen melanooman hoidossa.

Yksi tärkein “hoitomuoto” on liialliselta auringon UV-säteilyltä suojautuminen. Suojaavien vaatteiden, aurinkorasvan ja aurinkolasien käyttäminen on enemmän kuin suositeltavaa. Ne estävät melanosyyttien ja muiden ihosolujen erilaistumista haitallisiksi syöpäsoluiksi.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Melanooma

https://www.docrates.com/syopamuodot/ihosyopa/melanooma/ 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00671

https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/aurinko/ 

https://parempaaelamaa.fi/melanooma/levinneisyys-luokitus-hoito/ 

https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/laakarien-vastaanotot/ihotautien-erikoislaakari/melanooma-ja-sen-riskitekijat 

Dissosiaatio ja sivupersoonahäiriö

 Dissosiaatio

Mitä on dissosiaatio?

 Kuvan lähde

Mielen rakenteiden välille syntyy haitallisia katkoksia. Normaalisti ihmisen tunteet, muisti, ajattelu, toiminta ja identiteetti ovat katkeamattomasti yhteydessä toisiinsa. Dissosiatiivisissa oireissa tai häiriöissä tämä yhteys katkeaa tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Dissosiatiivinen muistinmenetys, identiteettihäiriö ja depersonalisaatiohäiriö kuuluvat dissosiatiivisiin häiriöihin.

Oireet

Lievät dissosiatiiviset oireet ovat hyvin tavallisia. Esimerkiksi kun ajaa autoa ja ajattelee samalla muita asioita, voi hetken kuluttua havahtua siihen, että ajaa autoa. Havainnointi ja osa ajattelusta ovat lohkoutuneet erilleen toisistaan. Normaaleja, mutta harmittomia dissosiatiivisia oireita ovat esimerkiksi päiväunelmointi tai taide-elämykseen uppoutuminen. Myös unen ja valveen rajamailla, stressitilanteissa, päihtyneenä tai voimakkaan emotionaalisen kokemuksen yhteydessä voi esiintyä usein dissosiatiivisia oireita. Jos oireet säilyvät pitkään ja tuottavat haittaa, voidaan diagnosoida dissosiatiivinen häiriö. 

Hoito

Dissosiatiivisten häiriöiden tärkein hoitomuoto on psykoterapia. Voidaan käyttää myös psyykenlääkkeitä, jos henkilöllä on muita psykiatrisia häiriöitä, kuten masennus. Hoito onnistuu vain, jos henkilöä ei pakoteta ajattelemaan vastoin tahtoaan.

Sivupersoonahäiriö

Mitä on sivupersoonahäiriö?   

Kuvan lähde

Sivupersoonahäiriöitä voidaan kutsua myös nimellä dissosiatiivinen identiteettihäiriö tai monipersoonahäiriö. Sivupersoonahäiriössä henkilöllä ilmenee kaksi tai useampia eri identiteettejä. Jokaisella persoonalla on täysin eri historia, identiteetti ja joskus jopa nimi. Henkilön eri persoonallisuudet eivät usein ole tietoisia toisten olemassaolosta. Usein etenkään henkilön omapersoonallisuus ei ole tietoinen muista sivupersoonista.  Henkilön perusidentiteetti on usein luonteeltaan epäitsenäinen, passiivinen, masentunut ja/tai syyllisyydentuntoinen. Sivupersoonat puolestaan voivat olla toisenlaisia luonteeltaan esimerkiksi hallitsevia, itsetuhoisia, vihamielisiä jne. Persoonallisuuden vaihtuminen toiseen vie yleensä muutaman sekunnin. Sivupersoonahäiriöön liittyy usein eriasteisia dissosiatiivisia muistihäiriöitä. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö ei tarkoita sitä, että henkilöllä olisi esimerkiksi kaksi aivan toisistaan erillään toimivaa persoonaa vaan sitä, että henkilön persoonallisuus on pilkkoutunut rikki. Tällöin tietoisuus, identiteetti ja muisti eivät toimi saumattomasti yhdessä. Ilmiö sekoitetaan monesti moniin muihin häiriöihin, kuten persoonallisuushäiriöihin tai skitsofreniaan, jotka ovat paljontavallisempia. Yli 70% sivupersoonahäiriöstä kärsivistä on yrittänyt itsemurhaa. Itsemurhaa yritetään usein enemmän kuin kerran.

Sivupersoonahäiriön luokittelu

Sivupersoonahäiriö luokitellaan traumaperäisten persoonallisuuden rakenteellisten dissosiaatioiden vakavimmaksi muodoksi. Lievempiasteissa sivupersoonahäiriön muodossa henkilöllä ilmenee kaksi tai useampia emotionaalisia tiloja tilanteesta riippuen. Lievä asteisimmassa persoonallisuuden rakenteellisessa muodossa näennäisesti ja ulkoisesti täysin toimintakykyinen henkilö voi esimerkiksi vaikeiden perheriitojen ja muiden voimakkaasti stressaavien tilanteiden yhteydessä muuttua äkillisesti hyvin tunnepitoisesti reagoivaan, pelkäävään tai lamaantuneeseen persoonallisuuden emotionaaliseen tilaan. Sivupersoonahäiriö on suhteellisen harvinainen, kun taas lieväasteiset dissosiatiiviset identiteetin häiriöt sekä äkilliset persoonallisuuden tilan muutokset ovat esimerkiksi perheriitojen yhteydessä hyvin yleisiä. 

Kuinka sivupersoonahäiriö syntyy?

Dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä kärsivät ovat usein kokeneet lapsuudessaan tai nuoruudessaan traumaattisia tai pelottavia asioita. Vakavimpien identiteettihäiriöiden taustalla on yleensä vakavia traumaattisia kokemuksia, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä. Persoonan rakenteellinen dissosiaatio on tällöin automaattinen reaktio traumasta muistuttavaan tapahtumaan sekä tapa, jolla voi paeta elämäntilanteen laukaisemia tunnemuistoja, jotka ovat liikaa kuormitusta psyykelle.

Hoito

Identiteettihäiriöiden ilmetessä on hakeuduttava lähiviikkojen aikana psykiatrin tai traumaperäisten häiriöiden hoitoon perehtyneen psykiatrin puoleen. Psykoterapiassa pyritään kohtaamaan ja työstämään häiriön taustalla olevia muistoja, traumoja ja kokemuksia.

Lähteet:

Sivupersoonahäiriö (dissosiatiivinen identiteettihäiriö)

”Miellän itseni kolmessa osassa” – dissosiaatiossa traumat kapseloituvat

Dissosiaatiohäiriöt

KUN IHMISEN MIELI JAKAUTUU OSIIN | Dissosiaatio ja sivupersoonahäiriö

Dissosiatiivinen muistinmenetys

Annella on 40 sivupersoonaa: "Ei tarvitse olla koskaan yksin"

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö – Wikipedia

https://www.duodecimlehti.fi/duo70340

https://mielenihmeet.fi/dissosiatiivinen-identiteettihairio-monipersoonahairio/

Kerttu Siltala  ja Laura Käkelä-Petäys

Koronarokote

                                              Koronarokotteet

                      Mikä ihmeen koronavirus?

 Covid-19 on uusi, SARS-viruksen sukulaisvirus. Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi osoittautui uusi koronavirus SARS-CoV-2.  

                    Koronarokote

 Koronarokotteen tavoitteena on lievittää koronavirusinfektion aiheuttamia oireita. Rokotteita on tällä hetkellä neljä erilaista: Johnson & Johnson - rokote, Moderna-rokote, Oxford AstraZeneca-rokote ja BioNTech-Pfizer-rokote. Koronarokotetta saadaan kaksi annosta, ja rokotussarjan annosväli on 12 viikkoa. 

                Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat

Rokotteiden turvallisuutta seurataan koko niiden elinkaaren ajan. Joistakin rokotteista on tullut lieviä ja vakavia haittavaikutuksia. AstraZenecan koronarokotusten jälkeen on raportoitu erittäin harvinaista veren hyytymishäiriötä, johon liittyy verisuonitukoksia yhdessä alentuneiden trombosyytti-eli verihiutalemäärien kanssa. AstraZenecaa ei anneta Suomessa alle 65-vuotiaille. 

Rokotustilanne tällä hetkellä Suomessa:

Yhteenveto rokotustilanteesta

Lähde: Our World in Data · Viimeksi päivitetty: 2 päivää sitten

Suomi

Annetut annokset	Täysin rokotetut	% väestöstä täysin rokotettuja
2,42 milj. 2 420 000	291 t. 291 000	5,3 % 5,3 %

Maailma

Annetut annokset	Täysin rokotetut	% väestöstä täysin rokotettuja
1,5 mrd. 1 500 000 000 +23,4 milj. +23 400 000	360 milj. 360 000 000 +3,08 milj. +3 080 000	4,6 %

 

19.5.2021 

       Rokotusjärjestys Suomessa:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat, muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vaalitoimikunnat ja kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat

    2.  Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

     3. Muu väestö  

     

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään: 

1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.

Jos epäilet saaneesi koronavirustaudin,

 tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa.  

Hetafiia & Sofia