ADHD

 

ADHD

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriö. Lyhenne tulee englannin kielisistä sanoista Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. Oireyhtymässä on kyse aivojen tarkkaavaisuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneestä kehityksestä. 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353 

OIREET

ADHD oireet ovat todella vaihtelevia. Tarkkaamattomuus: huolimattomuusvirheet, keskittymisvaikeudet, ei näytä kuuntelevan, vaikeus noudattaa ohjeita ja saattaa tehtävä loppuun, vaikeus suunnitella toimintaansa, tehtävien välttely, tavaroiden hukkaaminen, ärsykkeistä häiriintyminen, asioiden unohtaminen. Ylivilkkaus: motorinen levottomuus, toimintaan juuttuminen. Impulsiivisuus: malttamattomuus, vuoron odottamisen vaikeus, toisten keskeyttäminen tai tunkeilevuus, ”räjähtelevyys”. Toiminnanohjauksen vaikeudet: aloitekyvyttömyys, suunnittelemattomuus, toiminnan lopettamisen tai vaihtamisen vaikeus, voiman, nopeuden ja tarkkuuden säätelyn vaikeus. Imeväisiässä: itkuisuus, uni- valverytmin säätelyvaikeudet. Leikki-iässä (1-4 v.): levottomuus, hoitoryhmään sopeutumattomuus, uhmakkuus. Esikoulu-iässä (4-7 v.): keskittymättömyys, ylivilkkaus, ohjeiden ymmärtämisvaikeudet. Koulussa: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus, impulsiivisuus, käytösongelmat, oppimisen vaikeudet, aggressiivisuus, kömpelyys. Nuoruusiässä: impulsiivisuus korostuu, asosiaalisuus, mielenterveysongelmat. Naisten ja miesten oireet eroavat toisistaan ja oireet vaihtelevat ympäristön mukaan. Älä kuitenkaan ala etsimään itsestäsi tai lähipiiristäsi näitä oireita, koska jokainen neurotyypillinenkin ihminen on joskus käynyt läpi edes joitain näistä oireista. Jos tuntuu, että elät jatkuvasti näiden oireiden kanssa ja niitä on monia, on syytä hakeutua diagnoosiin.

https://www.vaasankeskussairaala.fi/ammattilaisille/ammattilaisille/koonti-hoito-ja-palveluketjuista/hoito--ja-palveluketjut/adhd-oireisen-lapsen-ja-nuoren-palveluketju/tarkeimmat-oireet/

Kuva:

https://www.vita-sy.com/adhd-in-children/

DIAGNOSOINTI

Diagnosointi edellyttää, että ADHD:lle tyypillisiä oireita on useita ja ne haittaavat elämää sen eri osa-alueilla. Diagnoosin tekeminen perustuu olemassa olevan tiedon keruuseen, kuten koulutodistuksiin, neuvola- ja kouluterveyshuollon tekemiin merkintöihin ja havaintoihin. ADHD epäilyksen saanutta henkilöä ja tämän lapsuusajan kaveria, vanhempaa tai muuta läheistä henkilöä myös haastatellaan. Tarvittaessa suoritetaan myös psykologin tai neuropsykologin tutkimus. ADHD.ta ei ainakaan vielä pystytä diagnosoimaan laboratoriokokein tai aivojen kuvantamistutkimuksella. Tutkimuksessa on tärkeää erottaa muut seikat jotka voivat aiheuttaa ADHD:ta muistuttavia oireita. 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353 

HOITO 

ADHD:n hoitoon kuuluu riittävä tiedonanto ja neuvonta (psykoedukaatio), psykososiaaliset hoitomuodot sekä tarvittaessa lääkehoito (hoitokaavio). Oireiden hallinnassa on tärkeä pitää yllä hyvinvointia (uni, liikunta, ravinto, myönteiset vuorovaikutussuhteet). Hoito vaatii usein erilaisten hoitomuotojen yhdistämistä ja menetelmiä, jotka tukevat arjen sujuvuutta. Samanaikaiset häiriöt ja muut ongelmat, jotka vaikuttavat kokonaistilanteeseen sekä läheisten jaksaminen on otettava huomioon hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Alle kouluikäisillä hoitomuodot ovat ensisijaisesti psykososiaalisella perustasolla. Lääkehoito on harvinaista ja se aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Kouluikäisillä ja sitä vanhemmilla lääkehoito voidaan aloittaa samanaikaisesti muun hoidon kanssa tai jos muista tukimuodoista ei ole ollut tarpeeksi apua.

https://www.duodecimlehti.fi/duo14724

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Oona ja Julia

Melanooma

 

Melanooma eli ihosyöpä

Melanooma on melanosyyteistä eli melaniinia muodostavista soluista lähtöisin oleva syöpä. Melanoomaa voi esiintyä myös korvissa tai silmissä, mutta pääsääntöisesti iholla. Miehillä melanoomaa on yleensä vartalolla, ja naisilla käsivarsissa sekä säärissä. Suomessa melanoomaan sairastuu vuodessa noin 1400 ihmistä. Se on ihosyöpätyypeistä vaarallisin etäpesäkkeiden leviämisen takia.

Riskitekijät:

1. Ihon jatkuva palaminen nuorena tai runsas solariumin käyttö.

2. Auringon UV-säteily

3. Vaalea iho, joka on herkkä palamiselle                                                            

4. Suvussa ollut melanooma (perinnöllisyys)

5. Ihon runsas luomien määrä

Melanooman oireet:

1. Ihon pigmentinmuutos tai luomi

2. Luomen värin, muodon tai reunojen muodonmuutos

3. Luomen sinisyys, punaisuus tai musta sävy

4. Verenvuodot

Sairauden toteaminen:

Ihosyövän pystyy tunnistamaan helposti ihon pigmentin muutoksista, ja muista ulkoisista tekijöistä. Lääkäri voi tarvittaessa ottaa dermatoskopiatutkimuksen esimerkiksi luomesta. Otetusta koepalasta saadaan lopullinen varmuus diagnoosille.

Lyhyt video melanoomasta:

https://www.youtube.com/watch?v=gV2ASIPm4W8

Melanoomaan sairastuneen kokemus:

https://www.youtube.com/watch?v=qW9JQSHUpqk 

Hoitomuodot:

Tärkeimmät hoitomuodot melanoomalle ovat syöpäleikkaus, täsmälääkkeet ja immunologiset hoidot. Hoitomuotoja saatetaan myös yhdistellä tarpeen mukaan.

Leikkaushoidossa poistetaan melanoomaluomi ja ympäröivää ihokudosta. Poistettavan kudoksen määrä riippuu melanooman syvyydestä ja sijainnista. Mitä paksumpi luomi on, sitä enemmän luomen ympäriltä pitää poistaa tervettä kudosta. Leikkauksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisten etäpesäkkeiden ilmaantuminen.

Immunologisten hoitojen, eli immuunihoitojen tarkoituksena on  tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää syöpäsoluja vastaan. Syövän immuunihoito auttaa tuhoamaan syöpäsolujen oman puolustuksen.

Sädehoitoa voidaan käyttää luustoon, aivoihin tai iholle levinneiden etäpesäkkeiden hoitoon, lievittäen niitä. Sädehoitoa käytetään myös leikkausten liitännäishoitona. Lisäksi solunsalpaajat eli sytostaatit pienentävät kasvainta, jolloin oireet helpottavat. Sytostaatteja käytetään erityisesti levinneen melanooman hoidossa.

Yksi tärkein “hoitomuoto” on liialliselta auringon UV-säteilyltä suojautuminen. Suojaavien vaatteiden, aurinkorasvan ja aurinkolasien käyttäminen on enemmän kuin suositeltavaa. Ne estävät melanosyyttien ja muiden ihosolujen erilaistumista haitallisiksi syöpäsoluiksi.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Melanooma

https://www.docrates.com/syopamuodot/ihosyopa/melanooma/ 

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00671

https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/aurinko/ 

https://parempaaelamaa.fi/melanooma/levinneisyys-luokitus-hoito/ 

https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/laakarien-vastaanotot/ihotautien-erikoislaakari/melanooma-ja-sen-riskitekijat 

Dissosiaatio ja sivupersoonahäiriö

 Dissosiaatio

Mitä on dissosiaatio?

 Kuvan lähde

Mielen rakenteiden välille syntyy haitallisia katkoksia. Normaalisti ihmisen tunteet, muisti, ajattelu, toiminta ja identiteetti ovat katkeamattomasti yhteydessä toisiinsa. Dissosiatiivisissa oireissa tai häiriöissä tämä yhteys katkeaa tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Dissosiatiivinen muistinmenetys, identiteettihäiriö ja depersonalisaatiohäiriö kuuluvat dissosiatiivisiin häiriöihin.

Oireet

Lievät dissosiatiiviset oireet ovat hyvin tavallisia. Esimerkiksi kun ajaa autoa ja ajattelee samalla muita asioita, voi hetken kuluttua havahtua siihen, että ajaa autoa. Havainnointi ja osa ajattelusta ovat lohkoutuneet erilleen toisistaan. Normaaleja, mutta harmittomia dissosiatiivisia oireita ovat esimerkiksi päiväunelmointi tai taide-elämykseen uppoutuminen. Myös unen ja valveen rajamailla, stressitilanteissa, päihtyneenä tai voimakkaan emotionaalisen kokemuksen yhteydessä voi esiintyä usein dissosiatiivisia oireita. Jos oireet säilyvät pitkään ja tuottavat haittaa, voidaan diagnosoida dissosiatiivinen häiriö. 

Hoito

Dissosiatiivisten häiriöiden tärkein hoitomuoto on psykoterapia. Voidaan käyttää myös psyykenlääkkeitä, jos henkilöllä on muita psykiatrisia häiriöitä, kuten masennus. Hoito onnistuu vain, jos henkilöä ei pakoteta ajattelemaan vastoin tahtoaan.

Sivupersoonahäiriö

Mitä on sivupersoonahäiriö?   

Kuvan lähde

Sivupersoonahäiriöitä voidaan kutsua myös nimellä dissosiatiivinen identiteettihäiriö tai monipersoonahäiriö. Sivupersoonahäiriössä henkilöllä ilmenee kaksi tai useampia eri identiteettejä. Jokaisella persoonalla on täysin eri historia, identiteetti ja joskus jopa nimi. Henkilön eri persoonallisuudet eivät usein ole tietoisia toisten olemassaolosta. Usein etenkään henkilön omapersoonallisuus ei ole tietoinen muista sivupersoonista.  Henkilön perusidentiteetti on usein luonteeltaan epäitsenäinen, passiivinen, masentunut ja/tai syyllisyydentuntoinen. Sivupersoonat puolestaan voivat olla toisenlaisia luonteeltaan esimerkiksi hallitsevia, itsetuhoisia, vihamielisiä jne. Persoonallisuuden vaihtuminen toiseen vie yleensä muutaman sekunnin. Sivupersoonahäiriöön liittyy usein eriasteisia dissosiatiivisia muistihäiriöitä. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö ei tarkoita sitä, että henkilöllä olisi esimerkiksi kaksi aivan toisistaan erillään toimivaa persoonaa vaan sitä, että henkilön persoonallisuus on pilkkoutunut rikki. Tällöin tietoisuus, identiteetti ja muisti eivät toimi saumattomasti yhdessä. Ilmiö sekoitetaan monesti moniin muihin häiriöihin, kuten persoonallisuushäiriöihin tai skitsofreniaan, jotka ovat paljontavallisempia. Yli 70% sivupersoonahäiriöstä kärsivistä on yrittänyt itsemurhaa. Itsemurhaa yritetään usein enemmän kuin kerran.

Sivupersoonahäiriön luokittelu

Sivupersoonahäiriö luokitellaan traumaperäisten persoonallisuuden rakenteellisten dissosiaatioiden vakavimmaksi muodoksi. Lievempiasteissa sivupersoonahäiriön muodossa henkilöllä ilmenee kaksi tai useampia emotionaalisia tiloja tilanteesta riippuen. Lievä asteisimmassa persoonallisuuden rakenteellisessa muodossa näennäisesti ja ulkoisesti täysin toimintakykyinen henkilö voi esimerkiksi vaikeiden perheriitojen ja muiden voimakkaasti stressaavien tilanteiden yhteydessä muuttua äkillisesti hyvin tunnepitoisesti reagoivaan, pelkäävään tai lamaantuneeseen persoonallisuuden emotionaaliseen tilaan. Sivupersoonahäiriö on suhteellisen harvinainen, kun taas lieväasteiset dissosiatiiviset identiteetin häiriöt sekä äkilliset persoonallisuuden tilan muutokset ovat esimerkiksi perheriitojen yhteydessä hyvin yleisiä. 

Kuinka sivupersoonahäiriö syntyy?

Dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä kärsivät ovat usein kokeneet lapsuudessaan tai nuoruudessaan traumaattisia tai pelottavia asioita. Vakavimpien identiteettihäiriöiden taustalla on yleensä vakavia traumaattisia kokemuksia, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä. Persoonan rakenteellinen dissosiaatio on tällöin automaattinen reaktio traumasta muistuttavaan tapahtumaan sekä tapa, jolla voi paeta elämäntilanteen laukaisemia tunnemuistoja, jotka ovat liikaa kuormitusta psyykelle.

Hoito

Identiteettihäiriöiden ilmetessä on hakeuduttava lähiviikkojen aikana psykiatrin tai traumaperäisten häiriöiden hoitoon perehtyneen psykiatrin puoleen. Psykoterapiassa pyritään kohtaamaan ja työstämään häiriön taustalla olevia muistoja, traumoja ja kokemuksia.

Lähteet:

Sivupersoonahäiriö (dissosiatiivinen identiteettihäiriö)

”Miellän itseni kolmessa osassa” – dissosiaatiossa traumat kapseloituvat

Dissosiaatiohäiriöt

KUN IHMISEN MIELI JAKAUTUU OSIIN | Dissosiaatio ja sivupersoonahäiriö

Dissosiatiivinen muistinmenetys

Annella on 40 sivupersoonaa: "Ei tarvitse olla koskaan yksin"

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö – Wikipedia

https://www.duodecimlehti.fi/duo70340

https://mielenihmeet.fi/dissosiatiivinen-identiteettihairio-monipersoonahairio/

Kerttu Siltala  ja Laura Käkelä-Petäys

Koronarokote

                                              Koronarokotteet

                      Mikä ihmeen koronavirus?

 Covid-19 on uusi, SARS-viruksen sukulaisvirus. Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi osoittautui uusi koronavirus SARS-CoV-2.  

                    Koronarokote

 Koronarokotteen tavoitteena on lievittää koronavirusinfektion aiheuttamia oireita. Rokotteita on tällä hetkellä neljä erilaista: Johnson & Johnson - rokote, Moderna-rokote, Oxford AstraZeneca-rokote ja BioNTech-Pfizer-rokote. Koronarokotetta saadaan kaksi annosta, ja rokotussarjan annosväli on 12 viikkoa. 

                Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat

Rokotteiden turvallisuutta seurataan koko niiden elinkaaren ajan. Joistakin rokotteista on tullut lieviä ja vakavia haittavaikutuksia. AstraZenecan koronarokotusten jälkeen on raportoitu erittäin harvinaista veren hyytymishäiriötä, johon liittyy verisuonitukoksia yhdessä alentuneiden trombosyytti-eli verihiutalemäärien kanssa. AstraZenecaa ei anneta Suomessa alle 65-vuotiaille. 

Rokotustilanne tällä hetkellä Suomessa:

Yhteenveto rokotustilanteesta

Lähde: Our World in Data · Viimeksi päivitetty: 2 päivää sitten

Suomi

Annetut annokset	Täysin rokotetut	% väestöstä täysin rokotettuja
2,42 milj. 2 420 000	291 t. 291 000	5,3 % 5,3 %

Maailma

Annetut annokset	Täysin rokotetut	% väestöstä täysin rokotettuja
1,5 mrd. 1 500 000 000 +23,4 milj. +23 400 000	360 milj. 360 000 000 +3,08 milj. +3 080 000	4,6 %

 

19.5.2021 

       Rokotusjärjestys Suomessa:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat, muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vaalitoimikunnat ja kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat

    2.  Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

     3. Muu väestö  

     

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään: 

1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.

Jos epäilet saaneesi koronavirustaudin,

 tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa.  

Hetafiia & Sofia 

Dysleksia

Mikä on dysleksia?

Dysleksialla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta. Se voi ilmetä lukemisessa, kirjoittamisessa tai luetun ymmärtämisessä joko yhdellä tai usealla osa-alueella vaihtelevasti. Esimerkiksi lukeminen voi olla hidasta, mutta kirjoittaminen taas ei niinkään. Saattaa myös olla, että kirjoittaminen on työlästä, mutta lukemisessa ei ole ongelmia. Lukivaikeus ei tarkoita sitä, että henkilö olisi luku -tai kirjoitustaidoton.

Tavallisimmat dysleksian oireet:
- lukeminen on hidasta
- lukeminen keskeytyy usein
- väärin luettu teksti
- oikeinkirjoitus tuottaa vaikeuksia
- puuttuvat sanat, sanoista puuttuu kirjaimia
- vaikeus laittaa kirjaimet oikeaan järjestykseen


Dysleksiaan kuuluu sekä lukivaikeus että lukihäiriö. Lukivaikeus on havaittavissa usein siten, että lukemaan oppiminen on hidasta, lukemisessa esiintyy virheitä ja luettu teksti on vaikeaa ymmärtää. Lukihäiriö taas johtuu joko erikseen tai yhdessä nimeämisen nopeudesta tai työmuistin kapeudesta. Tästä seuraa se, että lukija ei kykene palauttamaan muistista kirjainta, tavua tai sanaa nopeasti.

(Kuvan lähde: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lukihairion-biologinen-tausta/)



Lukivaikeusepäily

Lukivaikeusepäily todetaan usein ensimmäisten kouluvuosien aikana. Tällöin saadaan havaittua selvästi, jos koululaisella lukemaan oppiminen on hidasta ja teettää vaikeuksia. Tämä pystytään vielä tarkentamaan esimerkiksi psykologin tekemän arvioinnin perusteella. Dysleksia on pääosin periytyvä sairaus, joten jos esimerkiksi suvussa esiintyy lukihäiriötä, lukivaikeuteen liittyvää riskiä pystytään arvioimaan ennen kouluikää. Lukivaikeuteen liittyvä arviointi on tärkeää ottaa tosissaan ja tehdä huolella. Näin henkilöä pystytään auttamaan sekä tarjoamaan hänelle ammattilaisten
tukea.


(Kuvan lähde: https://www.edubloxtutor.com/recognize-dyslexia-children/)

Kuntoutus

Lukivaikeuteen saatava apu on joko puheterapeutin tai psykologin toteuttamaa kuntoutusta. Jossain tilanteissa käytetään myös neuropsykologista kuntoutusta. Dysleksian kuntoutus perustuu tavutustason toistoharjoittelun varaan. Suomenkielessä samat tavut esiintyvät useammassa eri yhteydessä ja yhden tavun sujuvoituminen vaikuttaa samalla kaikkiin saman tavun sisältämiin sanoihin. Tämän "tavutusharjoittelun" tarkoituksena on toistojen avulla saada tavujen tunnistaminen niin tutuksi ja automaattiseksi, että sanojen ja lauseiden lukeminen nopeutuu.

(Kuvan lähde:

https://blog.cognifit.com/cognifit-university-haifa-study-relationship-important-cognitive-skills-dyslexia/)



Videoita dysleksiasta

https://www.youtube.com/watch?v=F9SxijF8VRc

Video on animaatiomuotoinen jäljitelmä siitä, miltä dysleksia tuntuu. Kirjaimet vaihtavat sanoissa paikkaa, sanat vaihtavat paikkaa, kirjaimet muuttuvat vääriksi kirjaimiksi ja sanoja vilisee silmien edessä. Vaikka video on lyhyt ja aika yksinkertainen, se opettaa paljon ja saa miettimään dysleksian vaikutuksia uudestaan.


https://www.youtube.com/watch?v=vO9cJa40yJc

Oheisella videolla dysleksiaa itse sairastava henkilö kertoo lyhyesti dysleksian vaikutuksista hänen jokapäiväiseen elämään ja koulunkäyntiin. Videosta saa hyvän käsityksen siitä, miten dysleksia oikeasti vaikuttaa ihmiseen.



Lähteet: 

https://cognimed.fi/puheterapian-tietopankki/lukihairio-eli-dysleksia/ (Luettu: 12.4.2020)


http://www.vsdysleksia.net/mita-on-dysleksia/ (Luettu: 13.4.2020)


Ella Ritola ja Mirva Kuoppamäki

Ulkonäköpaineet

Ulkonäköpaineet

Ulkonäköpaineita esiintyy usein nuorilla varsinkin murrosiän aikaan. Tämä ei kuitenkaa poissulje sitä, etteikö jokainen voisi jossain vaiheessa elämää kokea näitä tuntemuksia. Ulkonäköpaineet ovat kuitenkin luonnollinen asia nuoren kehityksen ja minäkuvan kannalta. Nykypäivänä ulkonäköpaineet ovat kärjistyneet tiettyjen aiheuttajien takia jopa niin pahoiksi, että yhä useampi on valmis muokkaamaan ulkonäköään erilaisilla kirurgisilla toimenpiteillä.

https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/hyva-mina/ulkonakopaineita/

Kuva:https://alittlebitofb.com

Ahdistus ja masennus

Kaikki meistä kokevat ahdistusta joskus. Hetkellisesti ahdistus nostaa suorituskykyä ja auttaa meitä selviämään arjen haasteissa, mutta liiallinen voimakas ahdistus taas lamauttaa ja aiheuttaa ongelmia muun muassa sosiaalisissa tilanteissa. Henkisesti ahdistus on tila, jossa ihminen on jännittynyt, pelokas, hermostunut ja levoton. Fyysisiä ahdistuksen oireita ovat hikoileminen, vapina, rinnanahdistus sekä huimaus. Jokainen meistä kokee ahdistuksen eri tavoin, ja joillain se voi jopa aiheuttaa fyysistä pahoinvointia. 

Kova ahdistuneisuus ulkonäköpaineiden takia saattaa johtaa masennukseen. Masennus määritellään pitkään jatkuvaksi mielialan alavireisyydeksi.

Iines Aaltonen kirjoittaa blogikirjoituksessaan Elämää filtterin takana – ajatuksia somen tuomista ulkonäköpaineista ajatuksistaan ulkonäköpaineista ja, mikä häntä ahdistaa sosiaalisessa mediassa. Häntä päällimmäisenä ahdistaa se tietämättömyys siitä, mikä on somessa aitoa ja mikä ei. Olen samaa mieltä siitä, että nykypäivänä ei voi olla varma kenen kuvaa ollaan muokattu ja kenen ei. Feikit kuvat, videot ja epärealistiset ihanteet tuovat turhia paineita siitä, miten itse haluaa kuvata itsensä muille. Nykypäivänä puhutaankin “someahdistuksesta”. Se aiheutuu siitä, kun ihminen kokee tarvetta näyttää muille ehkäpä epärealistista kuvaa omasta elämästä ja itsestään. Alamme helposti vertailemaan itseämme muihin, joka taas aiheuttaa meille ahdistusta.

https://iinesaaltonen.fi/2020/02/20/elamaa-filtterin-takana-ajatuksia-somen-tuomista-ulkonakopaineista/

https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/ahdistus

Kuva:https://www.hellomagazine.com

Syömishäiriöt

Ulkonäköpaineet saattaat johtaa pahimmassa tilanteessa myös erilaisiin syömishäiriöihin. Sosiaalisen median luoma epärealistinen kuva mallin-laihoista tytöistä, saattaa tuoda varsinkin nyorille naisille ongelmia syömisen suhteen. Omakuva vääristyy ja se heijastuu ruokaan.

Syömishäiriöitä on useita erilaisia. Yleisin nuorilla naisilla on anoreksia eli laihuushäiriö tai bulimia eli ahmimishäiriö. Anoreksiassa nuori tuntee itsensä lihavaksi ja pyrkii minimoimaan syömisen. Bulimiassa nuori syö yhtäkkiä suuren määrän ruokaa, mutta oksentaa sen mahdollisimman pian pois.

Kuva:https://www.google.com/

Meidän kokemukset ulkonäköpaineista

Yläasteella useimmat kokevat ensimmäisiä tuntemuksia ulkonäköpaineista, ja näin oli myös meidän kohdalla. Yläasteella usein heräsi itselle kysymyksiä porukkaan kuuluvuudesta ulkonäön takia. Usein myös mietti, että kelpaanko tämän näköisenä ja kokoisena muille. Onko oikein, että jo 13-15 vuotiaat joutuvat päivittäin pohtimaan, että eikö saa erottua joukosta? Nuorena haluaa usein miellyttää muita omilla ajatuksilla sekä omalla ulkonäöllä. Silloin usein nuori unohtaa, että on täysin hyväksyttävää olla sellainen kuin on. 

Olemme huomanneet, että lukio ikäisenä alkaa jo pikkuhiljaa hyväksymään itsensä ja tuomaan omaa juttua esille. Uskomme myös, että lukio “maailma” on hyväksyvämpi verrattuna yläasteeseen. 

Kuitenkin sosiaalisen median luoma ihannekuva naisesta on luonut meillekin paineita omaa ulkonäköä kohtaan. Välillä herää kysymys, että pitäisikö itsekin 18-vuotta täytettyään mennä täyttämään huulia tai hakemaan suuremmat rinnat, koska Kardashianeillakin on ja he ovat sosiaalisen median suurimpia tähtiä.

Kuva: https://www.google.com/

Lähteet: 

https://iinesaaltonen.fi/2020/02/20/elamaa-filtterin-takana-ajatuksia-somen-tuomista-ulkonakopaineista/ (Luettu: 11.3.2020)

https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/ahdistus (Luettu: 12.4.2020)

https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/hyva-mina/ulkonakopaineita/ (Luettu: 11.3.2020)

Amanda Korhonen, Michaela Lahti ja Helmiina Vuorela

Skitsofrenia

Skitsofrenia

Mikä skitsofrenia on?

Skitsofrenia on vakava psyykkinen sairaus johon kuuluu harhaluuloja, aistihäiriöitä, hajanaisia ajatuksia sekä puhetta, poikkeavaa motorista käyttäytymistä, kognitiivisten toimintojen häiriöitä ja aloituskyvyttömyytttä ja sosiaalista vetäytymistä. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyy yleensä myös muita oireita, kuten ahdistus ja masennus.
https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

Skitsofreniaa sairastuu elämänsä aikana vain 1% ihmisistä. Miehet sairastuvat noin 20-28 vuoden ikäisinä, kun taas naiset muutaman vuoden vanhempina. Skitsofrenia voi alkaa jo lapsena tai murrosikäisenä, mutta harvemmin keski-ikäisenä. Skitsofrenialle on geneettinen alttius.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148#s8

Oireet

Negatiiviset oireet tarkoittavat aisteja, jotka heikentävät elämänlaatua, kuten puheen köyhtyminen tai tunnetilojen heikkeneminen.

Positiivia oireita ovat ne oireet, jotka eivät heikennä ihmisen aikaisempia aisteja. Yleensä negatiiviset oireet ilmaantuvat ennen positiivisia, mutta joskus myös samanaikaisesti.

Aistiharhoista eli hallusinaatioista yleisimpiä ovat kuuloharhat, jolloin henkilö kuulee puhetta tai yksittäisiä sanoja. Äänet, joita henkilö kuulee voivat olla syyttäviä tai uhkaavia. Henkilö voi nauraa tai keskustella äänten kanssa. Skitsofreenikko voi kokea myös erilaisia tunto- haju- tai makuharhoja, mutta ne ovat harvinaisempia.
Harhaluulot ovat skitsofreenikon perusteettomia uskomuksia, joista hän pitää lujasti kiinni. Harhaluulot saattavat hallita skitsofreenikon elämää ja ajatusmaailmaa, joka voi vaikeuttaa sosiaalista toimintakykyä.
Vainoharhat ovat perusteettomia pelkoja, esimerkiksi vainotuksi tai vakoilluksi joutumisesta.
Ajatusmaailmanhäiriöt muuttavat skitsofreenikon käyttäytymistä ja saattavat joillakin aiheuttaa motoristen toimintojen heikentymistä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148#s8

Hoito

Skitsofreniaa hoidetaan lääkkeillä. Lääkkeet vähentävät äkillisiä psykoottisia oireita, sekä lievittää jatkuvia oireita. Sairaus uusiutuu helposti, jos lääkkeitä käyttää epäsäännöllisesti tai jättää ottamatta. Tabletilla on lyhyt vaikutusaika, jonka takia se täytyy ottaa tietyin väliajoin, jos sairastunut ei muista ottaa tablettia, niin pitkään vaikuttava ruiskemuotoinen lääke on toinen vaihtoehto. Kaikki eivät hyödy  lääkkeistä. Skitsofreniaa hoidetaan ja kuntoutetaan myös muilla tavoin, kuten esimerkiksi erilaiset psykoterapiat, perheen ja läheisten tuki, sekä ammatillinen kuntoutus.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00026

Video skitsofreniasta: https://youtu.be/ADZeE1RGQ2Y

Oheisessa videossa skitsofreniaa sairastava henkilö kertoo elämästään ja siitä, miten skitsofrenia on vaikuttanut häneen. Valitsimme videon, koska henkilöllä oli omakohtaista kokemusta skitsofreniasta ja hän kertoi videollaan skitsofrenian oireistaan ja hoito menetelmistä, jotka ovat auttaneet häntä.

Lähteet:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148#s8

https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00026

Kuvalähteet:

https://assets.terve.fi/fj4t07ricqpm/54wYPwN75u84SI8gqAQ6qK/74bb0f31cc31276d221c3f5936d97970/skitsofrenia_Omu3Z.jpg?w=2048&q=75&fit=crop-center

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcQt-AoDo0fEaxk5BmotxzuNsk-o2Jr4O27a4mEgxsMzfdQkBIH0&usqp=CAU

Heikki ja Tomi