syöpä

Syöpä

Syöpä on pahanlaatuinen, syöpäsoluista muodostuva kasvain. Syöpä ei ole äkillisesti puhkeava sairaus, vaan vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä kestävä tapahtumasarja. Syöpäsolut lisääntyvät nopeasti ja hallitsemattomasti. Syöpäsolut voivat myös vaeltaa muualle elimistöön. 

Syöpää aiheuttavia tekijöitä kutsutaan karsinogeeneiksi. Karsinogeenejä ovat esimerkiksi kemialinen aine, kuten tupakansavun jotkut molekyylit ja säteily.

Mutaatio on perintöaineksen pysyvä muutos, joka siirtyy tytärsoluille. Ihmisillä tapahtuu muutaatioita joka päivä. Perimässä on geenejä, jotka pystyvät korjaamaan mutageenien aiheuttamia DNA-virheitä tai rajoittavat solun jakautumista. Mutageenit ovat tekijöitä, jotka lisäävät muutaatioiden määrää. Näissä geeneissä tapahtuvat mutaatiot ovat esisyöpägeeneissä tapahtuvien mutaatioiden lisäksi edellytys syövän kehittymiselle. Syöpäsolut muodostavat kasvaimia. Kasvaimet pystyvät muodostamaan etäpesäkkeitä uusiin kudoksiin. Tässä linkki animaatioon missä esitetään syövän syntyminen vaiheittain.

Syöpäsoluja elektonimikroskoopilla kuvattuna.

Yleensä elimistö pystyy kuitenkin tuhoamaan mutaatioiden vaurioittamat solut. Elimistö pystyy usein myös puolustusjärjestelmällä tunnistamaan karsinogeenien vioittamat solut ja tuhoamaan ne. Iän myötä puolustusjärjestelmä heikkenee ja siksi syöpä on iäkkäillä ihmisillä yleisempää kuin nuorilla. Lapsilla syöpään sairastumien on siis harvinaisempaa ja niiden lähtökohdat ovat usein erilaiset. Myös syövän paranemisen mahdollisuudet ovat usein todennäköisemmät, kuin iäkkäämmillä. Suomessa syöpään sairastuvien lasten määrä on vuosittain noin 150. Kuitenkin noin joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämän vaiheessa.

Elintavoilla on suuri merkitys riskeihin sairastua syöpään. Esimerkiksi riski sairastua keuhkosyöpään on noin 15-kertainen verrattuna tupakoimattomaan henkilöön. Muita syöpään altistavia merkittäviä riskitekijöitä ovat säteily, työperäiset altisteet, kuten asbesti ja eräät kemikaalit sekä jotkin tulehdukset. Elintapoihin verrattuna edelliset ovat kuitenkin harvinaisempia riskinaiheuttajia koko väestöntasolla. Perinnöllinen alttius sairastua syöpään ilmenee noin 5-10% syöpätapauksissa. 

Syöpäsairauksien ilmenevyys tilastollisesti

Lähteet:

https://syoparekisteri.fi/tilastot/ (luettu 10. 4)

https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/mika-on-syopa/ (luettu 10.4)

https://www.syopajarjestot.fi/julkaisut/raportit/syopa-suomessa-2016/syovan-riskitekijat/ (luettu 10.4)

https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/syopa (luettu 10.4)

Helmiina Sievi 2B ja Kati Koskilahti 2A