Vesi nyt ja tulevaisudessa: mitä tapahtuu?

Maapalloa uhkaa monenlaiset ongelmat, mutta yllättävän moni ei tiedä että juomaveden määrä on huvennut rutkasti, ja että se on todellinen uhkakuva ja tulevaisuuden ongelma. Tätä kaikkien tarvitsemaa nestettä on enää vain vähän, ja on useita paikkoja joissa siitä on puutetta. Kerromme blogitekstissämme veden riittoisuuteen liittyvistä ongelmista ja niihin keksitystä ratkaisuista. Voi olla, että pian käymme sotaa puhtaasta juomavedestä, joka on meille niin itsestäänselvyys.

Vesi on oikeus. UNDP:n mukaan jokaiselle ihmiselle pitäisi olla 40 l vettä/vrk saatavilla alle kilometrin matkan päästä. Me suomalaiset käytämme paljon vähemmän vettä verrattuna yhdysvaltalaisiin. Heillä on ehkä sellainen käsitys itsestään, että he voivat tehdä mitä vaan ilman seurauksia ja muista piittaamatta.  Eritrealainen (Eritrea on pieni valtio Afrikan koillisosassa) kuluttaa noin 10-20 l vettä/vrk, kun taas suomalainen käyttää normaalisti 250 l/vrk, ja yhdysvaltalainen 600 l/vrk. Eivätkö amerikkalaiset voisi ajatella, miten vettään käyttäisivät? Heillä on isoja järviä ja merenrantoja, mutta silti he hankkivat valtavan uima-altaan, vaikka asuisivat ihan rannan vieressä. Onhan meillä täällä suomessakin parantamisen varaa, esimerkiksi meillä moni ihminen on hankkinut mökilleen paljun jonka vesi pitää vaihtaa kolmen päivän välein. Siinäpä on taas fiksua vedenkäyttöä!

Noin 71% maapallon pinta-alasta on vettä, mutta vain 0,36 promillea on juomakelpoista eli makeaa vettä. Eniten makeaa vettä ihmiset käyttävät maataloudessa, esimerkiksi viljan kasteluun ja eläinten ruokintaan. Toiseksi eniten vettä menee teollisuuteen, jossa sitä käytetään suurimmaksi osaksi erilaisten tuotteiden valmistukseen. Kotitalouksien osuus on pieni verrattuna maatalouteen ja teollisuuteen, mutta se ei tarkoita sitä ettei omalla toiminnalla voisi vaikuttaa veden ongelmiin. Miten näitä voitaisiin sitten pienentää? Maailmalla teollisuus ja maatalous tarvitsevat aina vain enemmän vettä käyttöönsä. Olemmeko aivan pulassa?

Seurauksia makean veden puutteeseen on useita, muun muassa vesikiistat Niilistä tai Tigrisistä. Lisäksi taudit leviävät likaisen veden vuoksi (WHO:n mukaan yli 80% kaikista sairauksista johtuu likaisesta vedestä), sekä satoja menetetään, on kuivuutta ja aavikoitumista joista seuraa nälkää.

Ratkaisuja vesipulmiin on monia, esimerkiksi kulutusta voitaisiin yrittää laskea ja vettä säästää. Suomessa ei olisi pakko laittaa juomakelpoista vettä vessanpöntön huuhteluvedeksi, vaan niissä voitaisiin käyttää harmaatavettä (harmaavesi on kotitalouden jätevedet, joita syntyy peseytymisessä, astioidenpesussa ja pyykinpesussa). Vessassa voi  vähentää vedenkulutusta pienentämällä WC-pöntön säiliön kokoa. Tähän on myös olemassa kotikonsti: laita vain tyhjä muovipullo säiliöön niin se vie tilaa sinne menevältä vedeltä. Lisäksi sadevettä voitaisiin kerätä, jätevesiä puhdistaa juomavedeksi ja kehitysmaihin viedä enemmän koulutusta.

Ei myöskään kannata käydä kylvyssä sillä se vie monia kymmeniä litroja vettä, sen sijaan voisi mennä suihkuun. Suihkussakin menee hukkaan paljon vettä, mutta ei yhtä paljoa kuin kylvyssä. Lisäksi sitäkin määrää mikä suihkussa käytetystä vedestä menee hukkaan, voitaisiin vähentää, esimerkiksi suihkurajoittimilla. Australiassa on ollut niin kuivia aikoja että jätevesiä on jouduttu puhdistamaan juomavedeksi. On myös kehitelty suodattimia jotka poistavat merivedestä suolan. Nämä ovat vielä kehitysvaiheessa ja ainakin aluksi ne tulevat olemaan todella kalliita eli vain rikkaimmilla valtioilla olisi niihin varaa. Niitä pitäisi saada varsinkin köyhille ja vesipulasta kärsiville valtioille, jotka eivät pysty ostamaan juomakelpoista vettä muilta valtioilta.

Yksi iso asia, millä säästää vettä, on olla ostamatta pullovettä Suomessa. Kouvolan iltalukion biologian ja maantieteen lehtori Jari Kolehmainen kertoo blogitekstissään “Paha, pahempi, pullovesi!”, miten valtava litramäärä maailmalla ostetaan pullovettä päivittäin (560 miljoonaa l/päivä, eli 206 miljardia l/vuosi) ja kuinka paljon öljyä pullovesien tuotantoon menee (52 miljardia litraa/vuosi, eli Suomessa kaikessa liikenteessä kulunut öljymäärä 12 vuoden aikana). Suomessa pullovettä ostetaan 100 miljoona litraa vuodessa. Kolehmaisen blogiteksti sai havahtumaan pulloveden käytön määrän, ja ihmettelemme kumpikin hänen kanssaan, miksi suomalaiset ostavat pullovettä? Sen tuotantoon ja kuljetuksiin liittyy paljon kustannuksia, ja lisäävät öljyntuotannollaan ilmastonmuutoksen nopeutta. Lisäksi pullovesi on paljon pahemman makuista kuin hanavesi (osoitettu myös sokkotesteissä, Kolehmainen kertoo), ja sisältää jopa sata kertaa (lähdevesiautomaattien vesi tuhat kertaa) enemmän mikrobeja kuin hanavesi. Vaikka ostaisit suomalaista pullovettä, ainakin raaka-aineet ovat ulkomailta. Olemme siis ehdottomasti sitä mieltä, että pullovettä boikotoitaisiin ja suosittaisiin suomalaista, puhdasta hanavettä, jota saa helposti kotoa keittiöstä!

Tässä on linkki Mikko Kivisen hauskaan Pullovesi-videoon, jossa hän kertoo kahdeksan minuutin ajan pulloveden historiasta nykypäivän ongelmiin.

Jalasjärven lukio

Henna Koivula ja Veera Antila, 2A