tiistai 14. huhtikuuta 2020

Dysleksia


Mikä on dysleksia?

Dysleksialla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta. Se voi ilmetä lukemisessa, kirjoittamisessa tai luetun ymmärtämisessä joko yhdellä tai usealla osa-alueella vaihtelevasti. Esimerkiksi lukeminen voi olla hidasta, mutta kirjoittaminen taas ei niinkään. Saattaa myös olla, että kirjoittaminen on työlästä, mutta lukemisessa ei ole ongelmia. Lukivaikeus ei tarkoita sitä, että henkilö olisi luku -tai kirjoitustaidoton.

Tavallisimmat dysleksian oireet:
- lukeminen on hidasta
- lukeminen keskeytyy usein
- väärin luettu teksti
- oikeinkirjoitus tuottaa vaikeuksia
- puuttuvat sanat, sanoista puuttuu kirjaimia
- vaikeus laittaa kirjaimet oikeaan järjestykseen


Dysleksiaan kuuluu sekä lukivaikeus että lukihäiriö. Lukivaikeus on havaittavissa usein siten, että lukemaan oppiminen on hidasta, lukemisessa esiintyy virheitä ja luettu teksti on vaikeaa ymmärtää. Lukihäiriö taas johtuu joko erikseen tai yhdessä nimeämisen nopeudesta tai työmuistin kapeudesta. Tästä seuraa se, että lukija ei kykene palauttamaan muistista kirjainta, tavua tai sanaa nopeasti.

(Kuvan lähde: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lukihairion-biologinen-tausta/)



Lukivaikeusepäily

Lukivaikeusepäily todetaan usein ensimmäisten kouluvuosien aikana. Tällöin saadaan havaittua selvästi, jos koululaisella lukemaan oppiminen on hidasta ja teettää vaikeuksia. Tämä pystytään vielä tarkentamaan esimerkiksi psykologin tekemän arvioinnin perusteella. Dysleksia on pääosin periytyvä sairaus, joten jos esimerkiksi suvussa esiintyy lukihäiriötä, lukivaikeuteen liittyvää riskiä pystytään arvioimaan ennen kouluikää. Lukivaikeuteen liittyvä arviointi on tärkeää ottaa tosissaan ja tehdä huolella. Näin henkilöä pystytään auttamaan sekä tarjoamaan hänelle ammattilaisten
tukea.


 (Kuvan lähde: https://www.edubloxtutor.com/recognize-dyslexia-children/)



Kuntoutus

Lukivaikeuteen saatava apu on joko puheterapeutin tai psykologin toteuttamaa kuntoutusta. Jossain tilanteissa käytetään myös neuropsykologista kuntoutusta. Dysleksian kuntoutus perustuu tavutustason toistoharjoittelun varaan. Suomenkielessä samat tavut esiintyvät useammassa eri yhteydessä ja yhden tavun sujuvoituminen vaikuttaa samalla kaikkiin saman tavun sisältämiin sanoihin. Tämän "tavutusharjoittelun" tarkoituksena on toistojen avulla saada tavujen tunnistaminen niin tutuksi ja automaattiseksi, että sanojen ja lauseiden lukeminen nopeutuu.

(Kuvan lähde:
https://blog.cognifit.com/cognifit-university-haifa-study-relationship-important-cognitive-skills-dyslexia/)



Videoita dysleksiasta

 https://www.youtube.com/watch?v=F9SxijF8VRc

Video on animaatiomuotoinen jäljitelmä siitä, miltä dysleksia tuntuu. Kirjaimet vaihtavat sanoissa paikkaa, sanat vaihtavat paikkaa, kirjaimet muuttuvat vääriksi kirjaimiksi ja sanoja vilisee silmien edessä. Vaikka video on lyhyt ja aika yksinkertainen, se opettaa paljon ja saa miettimään dysleksian vaikutuksia uudestaan.


https://www.youtube.com/watch?v=vO9cJa40yJc

Oheisella videolla dysleksiaa itse sairastava henkilö kertoo lyhyesti dysleksian vaikutuksista hänen jokapäiväiseen elämään ja koulunkäyntiin. Videosta saa hyvän käsityksen siitä, miten dysleksia oikeasti vaikuttaa ihmiseen.



Lähteet: 

https://cognimed.fi/puheterapian-tietopankki/lukihairio-eli-dysleksia/ (Luettu: 12.4.2020)


http://www.vsdysleksia.net/mita-on-dysleksia/ (Luettu: 13.4.2020)


Ella Ritola ja Mirva Kuoppamäki




Lähettänyt klo 4 kommenttia:

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Ulkonäköpaineet



Ulkonäköpaineet


Ulkonäköpaineita esiintyy usein nuorilla varsinkin murrosiän aikaan. Tämä ei kuitenkaa poissulje sitä, etteikö jokainen voisi jossain vaiheessa elämää kokea näitä tuntemuksia. Ulkonäköpaineet ovat kuitenkin luonnollinen asia nuoren kehityksen ja minäkuvan kannalta. Nykypäivänä ulkonäköpaineet ovat kärjistyneet tiettyjen aiheuttajien takia jopa niin pahoiksi, että yhä useampi on valmis muokkaamaan ulkonäköään erilaisilla kirurgisilla toimenpiteillä.



Ahdistus ja masennus

Kaikki meistä kokevat ahdistusta joskus. Hetkellisesti ahdistus nostaa suorituskykyä ja auttaa meitä selviämään arjen haasteissa, mutta liiallinen voimakas ahdistus taas lamauttaa ja aiheuttaa ongelmia muun muassa sosiaalisissa tilanteissa. Henkisesti ahdistus on tila, jossa ihminen on jännittynyt, pelokas, hermostunut ja levoton. Fyysisiä ahdistuksen oireita ovat hikoileminen, vapina, rinnanahdistus sekä huimaus. Jokainen meistä kokee ahdistuksen eri tavoin, ja joillain se voi jopa aiheuttaa fyysistä pahoinvointia. 

Kova ahdistuneisuus ulkonäköpaineiden takia saattaa johtaa masennukseen. Masennus määritellään pitkään jatkuvaksi mielialan alavireisyydeksi.

Iines Aaltonen kirjoittaa blogikirjoituksessaan Elämää filtterin takana – ajatuksia somen tuomista ulkonäköpaineista ajatuksistaan ulkonäköpaineista ja, mikä häntä ahdistaa sosiaalisessa mediassa. Häntä päällimmäisenä ahdistaa se tietämättömyys siitä, mikä on somessa aitoa ja mikä ei. Olen samaa mieltä siitä, että nykypäivänä ei voi olla varma kenen kuvaa ollaan muokattu ja kenen ei. Feikit kuvat, videot ja epärealistiset ihanteet tuovat turhia paineita siitä, miten itse haluaa kuvata itsensä muille. Nykypäivänä puhutaankin “someahdistuksesta”. Se aiheutuu siitä, kun ihminen kokee tarvetta näyttää muille ehkäpä epärealistista kuvaa omasta elämästä ja itsestään. Alamme helposti vertailemaan itseämme muihin, joka taas aiheuttaa meille ahdistusta.

https://www.mehilainen.fi/hyvinvointi/ahdistus


Syömishäiriöt

Ulkonäköpaineet saattaat johtaa pahimmassa tilanteessa myös erilaisiin syömishäiriöihin. Sosiaalisen median luoma epärealistinen kuva mallin-laihoista tytöistä, saattaa tuoda varsinkin nyorille naisille ongelmia syömisen suhteen. Omakuva vääristyy ja se heijastuu ruokaan.


Syömishäiriöitä on useita erilaisia. Yleisin nuorilla naisilla on anoreksia eli laihuushäiriö tai bulimia eli ahmimishäiriö. Anoreksiassa nuori tuntee itsensä lihavaksi ja pyrkii minimoimaan syömisen. Bulimiassa nuori syö yhtäkkiä suuren määrän ruokaa, mutta oksentaa sen mahdollisimman pian pois.



Meidän kokemukset ulkonäköpaineista

Yläasteella useimmat kokevat ensimmäisiä tuntemuksia ulkonäköpaineista, ja näin oli myös meidän kohdalla. Yläasteella usein heräsi itselle kysymyksiä porukkaan kuuluvuudesta ulkonäön takia. Usein myös mietti, että kelpaanko tämän näköisenä ja kokoisena muille. Onko oikein, että jo 13-15 vuotiaat joutuvat päivittäin pohtimaan, että eikö saa erottua joukosta? Nuorena haluaa usein miellyttää muita omilla ajatuksilla sekä omalla ulkonäöllä. Silloin usein nuori unohtaa, että on täysin hyväksyttävää olla sellainen kuin on. 

Olemme huomanneet, että lukio ikäisenä alkaa jo pikkuhiljaa hyväksymään itsensä ja tuomaan omaa juttua esille. Uskomme myös, että lukio “maailma” on hyväksyvämpi verrattuna yläasteeseen. 

Kuitenkin sosiaalisen median luoma ihannekuva naisesta on luonut meillekin paineita omaa ulkonäköä kohtaan. Välillä herää kysymys, että pitäisikö itsekin 18-vuotta täytettyään mennä täyttämään huulia tai hakemaan suuremmat rinnat, koska Kardashianeillakin on ja he ovat sosiaalisen median suurimpia tähtiä.







Lähettänyt klo 3 kommenttia:

Skitsofrenia

Skitsofrenia

Tiedeykkönen: Ahdistushäiriöt ja skitsofrenia kulkevat suvuissa ... Mikä skitsofrenia on?

Skitsofrenia on vakava psyykkinen sairaus johon kuuluu harhaluuloja, aistihäiriöitä, hajanaisia ajatuksia sekä puhetta, poikkeavaa motorista käyttäytymistä, kognitiivisten toimintojen häiriöitä ja aloituskyvyttömyytttä ja sosiaalista vetäytymistä. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyy yleensä myös muita oireita, kuten ahdistus ja masennus.
https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

Skitsofreniaa sairastuu elämänsä aikana vain 1% ihmisistä. Miehet sairastuvat noin 20-28 vuoden ikäisinä, kun taas naiset muutaman vuoden vanhempina. Skitsofrenia voi alkaa jo lapsena tai murrosikäisenä, mutta harvemmin keski-ikäisenä. Skitsofrenialle on geneettinen alttius.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148#s8

Oireet

Psykoosisairaudet ja skitsofrenia
Negatiiviset oireet tarkoittavat aisteja, jotka heikentävät elämänlaatua, kuten puheen köyhtyminen tai tunnetilojen heikkeneminen.
Positiivia oireita ovat ne oireet, jotka eivät heikennä ihmisen aikaisempia aisteja. Yleensä negatiiviset oireet ilmaantuvat ennen positiivisia, mutta joskus myös samanaikaisesti.






Aistiharhoista eli hallusinaatioista yleisimpiä ovat kuuloharhat, jolloin henkilö kuulee puhetta tai yksittäisiä sanoja. Äänet, joita henkilö kuulee voivat olla syyttäviä tai uhkaavia. Henkilö voi nauraa tai keskustella äänten kanssa. Skitsofreenikko voi kokea myös erilaisia tunto- haju- tai makuharhoja, mutta ne ovat harvinaisempia.
Harhaluulot ovat skitsofreenikon perusteettomia uskomuksia, joista hän pitää lujasti kiinni. Harhaluulot saattavat hallita skitsofreenikon elämää ja ajatusmaailmaa, joka voi vaikeuttaa sosiaalista toimintakykyä.
Vainoharhat ovat perusteettomia pelkoja, esimerkiksi vainotuksi tai vakoilluksi joutumisesta.
Ajatusmaailmanhäiriöt muuttavat skitsofreenikon käyttäytymistä ja saattavat joillakin aiheuttaa motoristen toimintojen heikentymistä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148#s8

Hoito

Skitsofreniaa hoidetaan lääkkeillä. Lääkkeet vähentävät äkillisiä psykoottisia oireita, sekä lievittää jatkuvia oireita. Sairaus uusiutuu helposti, jos lääkkeitä käyttää epäsäännöllisesti tai jättää ottamatta. Tabletilla on lyhyt vaikutusaika, jonka takia se täytyy ottaa tietyin väliajoin, jos sairastunut ei muista ottaa tablettia, niin pitkään vaikuttava ruiskemuotoinen lääke on toinen vaihtoehto. Kaikki eivät hyödy  lääkkeistä. Skitsofreniaa hoidetaan ja kuntoutetaan myös muilla tavoin, kuten esimerkiksi erilaiset psykoterapiat, perheen ja läheisten tuki, sekä ammatillinen kuntoutus.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00026

Video skitsofreniasta: https://youtu.be/ADZeE1RGQ2Y

Oheisessa videossa skitsofreniaa sairastava henkilö kertoo elämästään ja siitä, miten skitsofrenia on vaikuttanut häneen. Valitsimme videon, koska henkilöllä oli omakohtaista kokemusta skitsofreniasta ja hän kertoi videollaan skitsofrenian oireistaan ja hoito menetelmistä, jotka ovat auttaneet häntä.

Lähteet:

https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

Kuvalähteet:

https://assets.terve.fi/fj4t07ricqpm/54wYPwN75u84SI8gqAQ6qK/74bb0f31cc31276d221c3f5936d97970/skitsofrenia_Omu3Z.jpg?w=2048&q=75&fit=crop-center

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcQt-AoDo0fEaxk5BmotxzuNsk-o2Jr4O27a4mEgxsMzfdQkBIH0&usqp=CAU

Heikki ja Tomi



Lähettänyt klo 4 kommenttia:

Koronavirus

Tässä blogissa käsittelemme koronaviruksen (COVID-19) tartuntatapaa, sen vaikutusta elimistössä, oireita, hoitoa ja ennaltaehkäisyä sekä koronatartuntojen ja -kuolemien määrää maailmalla.

 Koronavirus: Kykyä levitä ilmateitse ei voida sulkea pois ...
Tartuntatapa
Virus leviää ilman mukana ja se pääsee kehoon nenän, silmien tai suun kautta. Se kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkojen pohjaan asti. Ohessa linkki josta voi katsoa viruksen kulkeutumisesta ja sen toiminnasta sekä vaikutuksista; COVID-19 Animation: What Happens If You Get Coronavirus?




 Vaikutus elimistössä
Virus tunkeutuu hengitysteiden epiteelisoluihin niiden solukalvon pinnalla olevien reseptoreiden kautta. Päästyään solun sisään, virus alkaa kopioitumaan. Kun solu on täynnä viruksia, se hajoaa ja virukset jakaantuvat uusiin soluihin ja aloittavat kopioitumisen ja sama homma jatkuu. Elimistö rupeaa kuitenkin puolustautumaan viruksia vastaan. Virusten valtaamat solut ovat lähettäneet elimistölle "hälytyksen" ja valkosolut alkavat tuottamaan vasta-aineita tuhotakseen virukset. Tästä seuraa tulehdustila.  Eli vaurioita kehossa aiheuttaa sekä virus että elimistön oma tulehdus.

 Keuhkoihin kertyy tulehdussoluja ja nestettä ja sen takia ne eivät enään kykene toimittamaan verenkiertoon happea niin tehokkaasti.
(https://dynamic.hs.fi/a/2020/koronakehossa/)

 Oireet
Uuden koronaviruksen tyypilliset oireetKyseisen taudin itämisajaksi on uusimpien tutkimuksien valossa arvioitu 1-14 päivää, keskimäärin ensimmäiset oireet alkavat noin viiden päivän kuluttua. Ihminen kykenee levittämään tautia sen itämisaikana. Oireina esiintyy mm. kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi, taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Jos taudinaiheuttajat pääsevät suolistoon oireena on myös ripulia. Jotkut voivat myös kantaa ja levittää koronavirusta tietämättään, sillä kaikilla ei ole oireita. (Koronavirus COVID-19 - Infektiotaudit ja rokotukset - THL)
Ennaltaehkäisy
Virusta voi ennaltaehkäistä monella tapaa. Käsiä tulisi pestä lähes koko ajan ja huolellisesti, vähintään 20 sekunnin ajan, lisäksi käsidesiä olisi hyvä käyttää. Hengityssuojain ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta, se voi kuitenkin suojata estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita, kertoo THL.

 Toimivia keinoja on kuitenkin riittävän eteisyyden pitäminen ja kättelyn välttäminen, vältä myös koskemista naamaan. Jos ilmaantuu lieviäkin hengitystieinfektion oireita pysy kotona. Älä vieraile sairaaloissa tai muissa julkisissa paikoissa. Niin kuin hallitus on määrännyt, 10 hengen ylittäviä tilaisuuksia ei saa järjestää. Vältä myös vierailua vanhojen ihmisten luona. Parhaiten koronan leviämistä voit kuitenkin estää pysymällä kotona! Ihmisten olisi hyvä noudattaa tätä kehotusta tosissaan, koska sillä tavoin maailma saisi lievitettyä koronatartuntojen määrää ja yhteiskunta palaisi nopeammin ennalleen.
(https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19#tauti)

 Hoito
Koronaviruksen hoito on oireenmukaista. Terveydentilasta riippuen hoito tapahtuu joko kotona tai sairaalassa. THL neuvoo sairastunutta henkilöä lepäämään kotona jos ei kuulu riskiryhmään ja oireet ovat lieviä. Riskiryhmään kuuluvat henkilöt näkee linkistä; https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat. Riskiryhmään kuuluvia henkilöitä neuvotaan ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen muita herkemmin.
Koronatartuntojen ja -kuolemien määrä
Ohessa on livevideo, josta näkee koko maailmassa olevien tartuntojen, kuolemien ja parantuneiden määrän. Lisäksi videolta näkyy maittain samat osuudet. Tällähetkellä Yhdysvalloissa on eniten tartuntoja. Kuitenkin luvut eivät välttämättä pidä paikkaansa, sillä monet voivat sairastaa koronaa tietämättään ja jotkut voivat sairastaa sitä ilmoittamatta sitä minnekään.

Koronavirustilanne on varmasti kaikille uusi ja outo, siitä huolimatta kaikkien tulisi noudattaa yleisiä ohjeita ja varsinkin pysyä kotona. Pandemia tulisi ottaa tosissaan.

 Matias Ventelä ja Roosa Kattelus
Lähettänyt klo 3 kommenttia:

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Pakko-oireinen häiriö (OCD)
OCD (eng. Obsessive-Compulsive Disorder) eli Pakko-oireinen häiriö on todella harvinainen sairaus, joka pahimmillaan lamauttaa ihmisen toimintakyvyn. Tämän sairauden voi saada missä tahansa elämäntilanteessa. OCD:n tunnusomaisia piirteitä ovat pakko-oireet, jotka voidaan jakaa kahteen eri ryhmään. Obsessioihin eli pakkoajatuksiin ja kompulsioihin, eli pakkotoimintoihin. Pakko-oireet ovat yleensä ohimeneviä, mutta niillä on tapana kroonistua, eli niistä tulee pitkäaikaisia.
Pakkotoiminnot tai pakkoajatukset vievät aikaa OCD:tä sairastavan päivästä. Pakko-oireisiin (ajatuksiin ja toimintoihin) kuluu päivässä tunti, tai enemmän, joka aiheuttaa kärsimystä. Pakko-oireet myös heikentävät toimintakykyä työelämässä, perheen hankkimisessa, ihmissuhteissa sekä muissa elämän merkittävissä osa-alueissa.


Obsessio-oireet
Obsessiot ovat pakkoajatuksia, jotka voivat olla toistuvia ja pitkäaikaisia ajatuksia, mielikuvia sekä mielihaluja. OCD:tä sairastavat henkilöt kokevat nämä oireet mieleen tunkeutuviksi ja ei-toivotuiksi ajatuksiksi. Nämä ajatukset aiheuttavat useimmissa sairastajissa kärsimystä ja ahdistusta. 
OCD:ta sairastava ihminen yrittää tukahduttaa mieleen tulevat ajatukset, tai olla välittämättä niistä. He yrittävät neutralisoida ajatuksia tai mielihaluja muilla ajatuksilla, tai teoilla esim. pakkotoiminnoilla. 
Kompulsiiviset-oireet
Pakko-oireet voivat esiintyä tahdottomina lihasten motorisena liikehdintänä, tai äänehdintänä. Tahdoton liikehdintä esiintyy yleensä pään liikahteluna, mutta voi esiintyä myös raajojen ja vartalon lihaksissa. Äännähtelyt taas voivat esiintyä erilaisina suun napsautuksina tai maiskutuksina. Äännähtely voi myös esiintyä erilaisina kirosanoina tai muina tahdottomina sanoina. Motoriset nykäykset ja äännähdykset voivat ilmetä myös samaan aikaan. Hyperaktiivisuutta tai impulsiivisuutta voi myös joskus ilmetä oirekuvan aikana.
Touretten oireyhtymä esiintyy noin 0.5%-1% Suomen väestössä, ja sillä on myös suuri periytyvyys mahdollisuus. Oireet voivat alkaa jo 2-3 vuoden iässä. Yleensä oireyhtymä alkaa kuitenkin lapsuudessa tai murrosiässä. Oireyhtymä on yleensä pahimmillaan 10-12 vuoden iässä, mutta yleensä oireet alkavat lieventyä aikuisiässä tai vähentyä ,jopa niin ettei oireista ole haittaa. Aikuisiällä oireet voivat myös tauota monen vuoden ajaksi tai loppua tyystin. Oireiden voimakkuudet voivat myös vaihdella suuresti voimakkuudeltaan eri ikäisten välillä, ja voivat ilmetä vuosien myötä voimakkaampina tai lievempinä.
Miten lasta ja perhettä voidaan auttaa?
Ensisijaisesti pakko-oireisen häiriön hoitoon käytetään perinteisesti stressin lievitystä ja psykoedukaatiota. Perheen kanssa pitää myös keskustella perheen sisäisistä haitoista liittyen pakonomaisiin liikkeisiin. Pitää myös muistaa, etteivät vanhemmat tue liikaa pakkoajatuksia ja -toimintoja omalla toiminnallaan. Hoidoissa voidaan käyttää kognitiivis-behavioraalista terapiaa ja myös tarvittaessa SSRI-lääkitystä. Tietyissä tapauksissa myös perheterapia voi olla tarpeen, jos oireet vaikuttavat epäsuotuisasti perheeseen.
Tässä on aika oleellinen kuva liittyen pakko-oireisiin häiriöihin. Kuten kuvasta nähdään, niin OCD:tä sairastavat saattavat luoda joko mieleensä asialistan, jonka asioita on pakko tehdä ja tarkistaa. Kuvassa lukee: Tarkista, että uuni ei ole päällä, tarkista lukot, pese käsiä, siivoa villakoirat, vedä vessa ja sen jälkeen toista, toista ja toista. Kun nämä kompulsiiviset oireet iskevät, niin esimerkiksi on vain pakko pestä käsiä kerta toisensa jälkeen. Jotkut, jotka sairastavat OCD:tä, saattavat tehdä paperille listan, johon kirjoittavat toistettavia asioita järjestykseen. Siinä järjestyksessä he sitten alkavat tehdä asioita vuoronperään.




Videot aiheesta tourette/OCD:







Lähteet:





Kuvalähteet:



Akseli Loukkola, Aatu Harjunpää ja Elias Anttila
Lähettänyt klo 3 kommenttia:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)