Lääkärit ja lääketehtaat pysyvät vaiti asiasta, joka koskettaa pian kaikkia ihmisiä: Bakteerit kehittävät suojaa antibiootteja vastaan. Uusimmat “maailmaa mullistavat” lääkkeet jäävät täysin tehottomiksi.
 |
| Kuvakaappaus Ylen verkkosivuilta |
On totta että tutkimustyö ja uusien lääkeaineiden valmistus on kallista ja pitkä prosessi, mutta onko raha oikeasti ainoa ongelma? Onko kyse kuitenkin vain laiskuudesta ja ahneudesta? Tuomas Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan aiheesta ja antaa paljon esimerkkejä uusista bakteereista, jotka ovat täysin toimintakykyisiä lääkkeitämme vastaan.
Nämä superbakteerit ovat seurausta bakteerien nopeasta evoluutiosta. Antibiooteilla voidaan saada eliminoitua haluttu mikrobi, mutta koska bakteerien lisääntyminen on niin mahdottoman nopeaa (bakteerit lisääntyvät jakautumalla, joten bakteerikannan koko voi kasvaa räjähdysmäisesti), tapahtuu bakteereissa lukemattomia erilaisia mutaatioita. Luonnonvalinta toimii tässä kohtaa – mikäli mutaatiosta on hyötyä, eli bakteeri pystyy jollain tavoin välttämään esimerkiksi antibiootin vaikutuksen, se selviää ja pääsee lisääntymään. Seurauksena on sille antibiootille vastustuskykyinen bakteerikanta.
Linkki videoon, jossa kerrotaan antibioottiresistenssin syntymisestä yksityiskohtaisemmin.
Superbakteerit eivät ole ainoa huoli antibioottien suurkuluttamisessa. Antibioottien liikakäytön ongelmana on se, että samalla kun ne tuhoavat mahdollisia taudinaiheuttajamikrobeja, ne tuhoavat myös elimistömme hyviä mikrobeja, jotka itsessään ehkäisevät sairauksilta. Jos olet Intiassa ja sinulle iskee turistiripuli, kannattaa miettiä kahdesti ottaako tähän vaivaan ruokakaupasta ensimmäisen antibioottipakkauksen. Ripulin aiheuttaneen mikrobin lisäksi koko suolistosi tyhjenisi muistakin mikrobeista, joista monet ovat elintärkeitä immuunijärjestelmämme kannalta. Ja kun suolistosi olisi tyhjä hyvistä mikrobeista, voisi esimerkiksi ihan tavallinen haava koitua kohtaloksesi, jos haavaan pääsisi infektion aiheuttava mikrobi.
Antibioottien käyttöön pitäisikin kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota ja ennaltaehkäisevän käytön sijaan niitä tulisi käyttää vain tarvittaessa. Muuten saamme riesaksemme entistä enemmän superbakteereja, joihin tunnetut lääkkeet eivät tehoa. Tätä ongelmaa voitaisiin lähteä ratkaisemaan erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla. Yhteistyötä ja avunantoa tulisi harjoittaa entistä enemmän. Globalisaatio mahdollistaa kaiken tämän, sopimukset ovat vain kiinni osapuolista.
Suomessa antibioottien käyttö on ihmisten sekä eläinten lääkitsemisessä todella rajattua ja tarkasti valvottua toisin kuin muualla maailmassa. Eräissä Aasian maissa, esimerkiksi Intiassa, antibiootit ovat jokaisen saatavilla ihan tavallisista ruokakaupoista. Onko länsimaalaisilla kuitenkaan oikeutta rajata kehitysmaiden lääkkeiden saantia kun meillä kaikki on kuitenkin hyvin? Toisaalta myös kehittyvissä maissa pitäisi ajatella asioiden seurauksia pitkällä aikavälillä. Antibiootit pelastavat tällä hetkellä vielä monen hengen, mutta mikäli niitä käytetään liikaa ne menettävät tehonsa lopullisesti.
 |
| Kuvakaappaus MTV3:n verkkosivuilta |
“Kyseessä on vain pieni sairaalabakteeri joka nyt hieman muuttaa asioita”. Tämän kaltaisen lausahduksen voi usein kuulla lääkärin suusta kun ollaan leikkauksen tai muun operaation edessä. Totuus voi kuitenkin olla jotain täysin muuta. Lääkärit haluavat parhaansa mukaan vaieta niin kutsutuista superbakteereista, joihin ei ole minkäänlaista lääkinnällistä apua saatavilla. Jää kuitenkin epäselväksi miksi näin on. Miksei asiaa nosteta esille? Pelätäänkö kenties joukkohysteriaa, joka mahdollisesti nousisi jos huhu tappajabakteereista leviäisi? Tosiasia on kuitenkin se, että jos asiasta itsepäisesti vaietaan, eivät päättäjätkään tiedä antaa rahoitusta tutkimustyöhön. Kaiken takana on kuitenkin raha.
 |
| Kuvakaappaus HS:n uutisesta |
Lääkkeiden valmistajat, kuten kaikki muutkin vaikuttavat tahot, toimivat siten mikä on heille taloudellisesti paras vaihtoehto. Ajatus siitä, että ei vielä ole mitään hätää on liian vahva. Huomio herää usein liian myöhään: esimerkkinä Afrikan maissa tuhoa niittänyt Ebola. Monet sairastuivat ja menettivät henkensä yksinkertaisesta syystä: hoitokeinoa ei ole! Ebolan riehuessa Afrikassa ja korkean tartuntavaaran ollessa riski koko väestön tuhoutumiselle media toi viruksen vaarallisuuden vahvasti esille. Median tulisi kuitenkin korostaa yhä enemmän näitä riskitekijöitä, ilman mitään akuuttia maailmaa uhkaavaa superbakteeria tai -virusta.
Asioista tulisi kuitenkin puhua niiden oikeilla nimillä, mutta siten että tavalliset ihmisetkin ymmärtävät mistä on kyse. Tarkka tieteellinen analysointi ja hienot ilmaukset ammattilaisten keskuudessa eivät herätä niin suurta mielenkiintoa. Media on melko ratkaisevassa asemassa tässäkin suhteessa. Rahoitusta ollaan valmiita antamaan, tutkimuksia tekemään ja yhteistyötä toteuttamaan muiden maiden välillä mikäli tarpeeksi moni seisoo asian takana. Nykyään onneksi antibioottiresistenssiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota myös mediassa. Viime vuosien aikana uutisointi on lisääntynyt erilaisten superbakteerien aiheuttamien ongelmien suhteen. Uutisoinnin myötä tietoisuus asiasta herää, jolloin antibioottiresistenssiin kiinnitetään enemmän huomiota. Meillä on vielä mahdollisuuksia päihittää mikrobit, jos vain ryhdymme tekemään oikeita päätöksiä.
Liisa Pihlaja ja Mari Saarela 2B Jalasjärven lukio
