Onko avaruudessa elämää?

Tähtitieteilijät niin Suomessa kuin ulkomaillakin arvelevat elämää olevan monissa paikoissa myös planeettamme ulkopuolella. Maapallon ulkopuolisesta elämästä on otettu selvää niin teoreettisesti, että kokeellisestikin.

Kun maapallolta löydettiin ensimmäisiä elämän merkkejä 1/2 miljardia vuotta maapallon synnyn jälkeen, on arveltu, että elämä on kulkeutunut maapallolle meteoriittien mukana joltakin toiselta planeetalta.

Tämä kysymys herättää runsaasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. On kuitenkin esitetty lukuisia todisteita, joiden pohjalta voidaan todeta, että maan ulkopuolella ,avaruudessa, on ainakin jonkinlaista elämää.

http://paranormaaliblogi.net/

Tutustuimme Paranormaali-blogiin, joka käsitteli laajasti maapallon ulkopuolisen elämän lisäksi muita paranormaaleja ilmiöitä. Eräs teksti esitteli todisteita maapallon ulkopuolisesta elämästä. Ensimmäiset todisteet löydettiin jo vuonna 1976, kun Viking-mönkijä löysi Marsista merkkejä elämästä. Viimeisin tekstin todiste on vuodelta 2004, kun SETI-projekti havaitsi kolme kertaa avaruuden samasta osasta radiosignaalin. Tekstin todisteet loppuvat tähän, mutta myöhemminkin on löydetty paljon todisteita maan ulkopuolisesta elämästä. Esimerkiksi vuonna 2016 havaittiin erikoinen signaali, jonka alkuperäksi todettiin 6,3 miljardia vuotta vanha (maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha), Herkuleen tähdistössä sijaitseva tähti HD164595. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojalta kysyttiin haastattelussa, onko avaruudessa elämää. Hän vastasi näin: “Veikkaan, että kyllä siellä elämää on. Maapallo näyttää olevan varsin tavallinen planeetta ja olisi kumma, että vain tänne on ilmestynyt elämää.”

Mielenkiintoista on myös, että saman sivun alakulmassa oli kysely, jossa kysyttiin ihmisten uskomisesta maan ulkopuoliseen elämään. 8347 ihmistä äänesti, ja heistä jopa 90% uskoi avaruudessa olevan elämää. Vain 10% ei tähän uskonut.

PLANEETTOJA, TÄHTIÄ VAI AVARUUSELÄMÄÄ?

Blogissa kerrottiin kääpiöplaneetta Cerseksestä, jota myös NASA on pitkään tutkinut. Cersekseltä löydettiin valoja, joita ei pystytä selittämään ilman mahdollisuutta siitä ,että avaruudessa on elämää. Valot havaittiin vuoden 2015 alussa, ja kun niitä vertaillaan Yhdysvaltojen Las Vegasin valoihin, huomattiin samankaltaisuutta. Mistä nämä valot ovat peräisin? Tällä hetkellä näyttää siltä, että Cerseiksellä saattaisi olla elämää. Ilmiö on mielenkiintoinen, ja sen tutkimista toivottavasti jatketaan. Maailmanlaajuisesti tunnetun NASA:n mielenkiinto Cersestä kohtaan saa tavallisenkin ihmisen ajattelemaan uudestaan...

"Mitä jos avaruudessa onkin elämää?"

Paranormaali-blogia selatessa löytyi myös mielenkiintoinen postaus KIC8462852- tähdestä, joka ei lähetä valoa normaalisti. Outoa ilmiötä on tutkittu kaikin mahdollisin keinoin, 150 000 muuta tähteä apuna käyttäen.

Yalen yliopiston tutkijatohtori Tabetha Boyajian ilmentää, ettei koskaan ole nähty vastaavaa. Kutakuinkin kaikki vaihtoehdot on tarkistettu, jäljelle jää avaruuselämä, mihin myös Boyajian nojaa.

Tällaisten todisteiden varjossa on hankala kieltää elämä avaruudessa. Kun asiantuntijat monien vuosien kokemuksellaan päätyvät avaruuselämään, puhuvat faktat puolestaan.

Uskomme, että avaruudessa on elämää jo nyt, tai sitten sitä on sinne kehittymässä.

finntop5 on ladannut Youtubeen videon, joka käsittelee mm. Black Knight- sateliitin mysteeriä. Oliko sateliitti sittenkin ulkoavaruudessa asuvien yritys kommunikoida maan ihmisten kanssa?

TOTTA VAI TARUA?

Mielenkiintomme avaruuden ulkopuoliseen elämään heräsi jo noin 10 vuotta sitten, kun talvisena iltana kävelimme metsätietä pitkin, ja näimme taivaalta tulevan oudon valoilmiön metsässä. Siitä päivästä lähtien uskomme avaruuselämään on vankistunut!

Netti on pullollaan tietoa avaruuselämästä. Osa on aitoa, mutta suuri osa on myös varmasti sepitettyä. Suullisista lähteistä peräisin oleva tieto voi myös muuttua matkan aikana, eli tulee olla tarkka ,mitä uutisia uskoo. Paranormaali-blogissa oli paljon luotettavaa tietoa , mutta myös jotain mitä emme uskoneet. Yleisesti kuitenkin blogi sai meitä varmemmiksi asiasta, että avaruudessa on elämää.

Jalasjärven lukio
Elina Vilponen 2B ja Sanna-Riina Sivula 2A

Uhka, jonka usein unohdamme

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti arktisiin alueisiin ovat radikaaleja.

Maapallolla on siis myös luonnollisesti kasvihuoneilmiö, ja se mahdollistaa elämälle suotuisat olosuhteet maapallolla. Mutta sen voimistuminen on asia erikseen. Kasvihuoneilmiö voimistuu kun ilmakehään pääsee liikaa kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja vesihöyryä. Tällöin Auringosta peräisin olevia lämpösäteitä heijastuu takaisin maapallolle, kun ne eivät läpäise ilmakehän kasvihuonekaasujen kerrosta ja maapallon keskilämpötila nousee. Jo pienelläkin lämpötilan nousulla on suuret vaikutukset elämään maapallolla. Parin asteen nousu vaikuttaa radikaalisti monien lajien elinolosuhteisiin.

Lämpötilan nousulla on monia vaikutuksia. Kuivat alueet kasvavat ja kuivuvat entisestään, kun sillä välin arktiset alueet katoavat ja sulavat pois. Rankkasateet voimistuvat ja muutkin äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Maapallon lämpötilan noustessa, se tarjoaa erinomaisen elinympäristön monille bakteereille ja viruksille. Myös tuholaisten elinalueet leviävät pohjoisemmaksi uhaten alkuperäislajien kantoja ja ekosysteemiä. Vieraiden lajien vallatessa elintilaa itselleen uusista ympäristöistä on vanhojen lajien väistyttävä.

Tässä blogitekstissä tuomme erityisesti esille arktisen alueen eläimiin jääkarhuihin liittyvät ilmastonmuutoksen ongelmat. Olemme tutustuneet Ilmastorealismia-blogin blogitekstiin "Jääkarhupäivän järkyttävä video", josta inspiroituneena haluamme tuoda arktisen alueen ongelmia lähemmäksi meitä ihmisiä.  

Tunnetuimpia arktisen alueen uhanalaisia eläimiä ovat jääkarhut. Jääkarhuille elintärkeät jäälautat sulavat, joten jääkarhujen saalistusretket venyvät monien kymmenien kilometrien mittaisiksi uintimatkoiksi. Tämän vuoksi jääkarhuja hukkuu. Kuten edellä on jo mainittu, niin jääkarhujen ravinnonsaanti on hankaloitunut toden teolla. Ei ole jäälauttoja, joilta jääkarhut voisivat pyydystää hylkeitä. Myös kannibalismi jääkarhujen keskuudessa on yleistynyt, sillä ravinnosta on todella paljon pulaa. Oli pysäyttävää nähdä, kuinka videolla tuotiin ongelma taitavasti meidän luoksemme. Videolla näytettiin, miltä kuolleiden jääkarhujen määrä todellisuudessa näyttäisi, jos ne yhtäkkiä putoaisivat meidän keskellemme kaupunkiin.

Kuva: http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/nama_kuvat_ilmastonmuutoksesta_saavat_sinut_itkemaan_0

Mielestämme varsinkin arktisen alueen muutoksista puhutaan liian vähän. Asiat on helppo lakaista maton alle ja unohtaa asenteella “poissa silmistä, poissa mielistä”. Arktinen alue on kuitenkin lähempänä meitä kuin uskommekaan. Esimerkiksi havumetsävyöhykkeen raja vetäytyy kokoajan pohjoisemmaksi ja se koskee myös meitä suomalaisia. Arktisen alueen ongelmat tuntuvat kaukaisilta, mutta niistä tulisi olla huolissaan. Vaikka ilmastonmuutoksen ongelmat näillä alueilla eivät suoraan vaikuttaisivatkaan meidän ympäristöömme tai arkeemme, vaikutukset näkyvät välillisesti tai ainakin pitkän ajan saatossa.

Ilmastonmuutos mielletään hyvin kaukaiseksi ongelmaksi, mutta sen vaikutukset näkyvät jokapäiväisessä elämässämme. Tätä menoa jätämme jälkipolvillemme käsiin räjähtävän pommin. Ilmastonmuutokseen pystymme vaikuttamaan vain me itse omilla valinnoillamme. Ilmaston muuttuminen ja lämpötilan nousu uhkaa arktisen alueen eläinten sekä muiden eläinten lisäksi myös meitä ihmisiä. Ihmisten tulisi ymmärtää, että ympäristömme on ainutlaatuinen ja jos se kerran tuhotaan, niin uutta ei saa tilalle. Sama koskee myös eläinlajejamme, joista osa on jo kuollut tai on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Luonto 6 - ihmiset 0

Lääkärit ja lääketehtaat pysyvät vaiti asiasta, joka koskettaa pian kaikkia ihmisiä: Bakteerit kehittävät suojaa antibiootteja vastaan. Uusimmat “maailmaa mullistavat” lääkkeet jäävät täysin tehottomiksi.

Kuvakaappaus Ylen verkkosivuilta

On totta että tutkimustyö ja uusien lääkeaineiden valmistus on kallista ja pitkä prosessi, mutta onko raha oikeasti ainoa ongelma? Onko kyse kuitenkin vain laiskuudesta ja ahneudesta? Tuomas Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan aiheesta ja antaa paljon esimerkkejä uusista bakteereista, jotka ovat täysin toimintakykyisiä lääkkeitämme vastaan.

Nämä superbakteerit ovat seurausta bakteerien nopeasta evoluutiosta. Antibiooteilla voidaan saada eliminoitua haluttu mikrobi, mutta koska bakteerien lisääntyminen on niin mahdottoman nopeaa (bakteerit lisääntyvät jakautumalla, joten bakteerikannan koko voi kasvaa räjähdysmäisesti), tapahtuu bakteereissa lukemattomia erilaisia mutaatioita. Luonnonvalinta toimii tässä kohtaa – mikäli mutaatiosta on hyötyä, eli bakteeri pystyy jollain tavoin välttämään esimerkiksi antibiootin vaikutuksen, se selviää ja pääsee lisääntymään. Seurauksena on sille antibiootille vastustuskykyinen bakteerikanta.

Linkki videoon, jossa kerrotaan antibioottiresistenssin syntymisestä yksityiskohtaisemmin.

Superbakteerit eivät ole ainoa huoli antibioottien suurkuluttamisessa. Antibioottien liikakäytön ongelmana on se, että samalla kun ne tuhoavat mahdollisia taudinaiheuttajamikrobeja, ne tuhoavat myös elimistömme hyviä mikrobeja, jotka itsessään ehkäisevät sairauksilta. Jos olet Intiassa ja sinulle iskee turistiripuli, kannattaa miettiä kahdesti ottaako tähän vaivaan ruokakaupasta ensimmäisen antibioottipakkauksen. Ripulin aiheuttaneen mikrobin lisäksi koko suolistosi tyhjenisi muistakin mikrobeista, joista monet ovat elintärkeitä immuunijärjestelmämme kannalta. Ja kun suolistosi olisi tyhjä hyvistä mikrobeista, voisi esimerkiksi ihan tavallinen haava koitua kohtaloksesi, jos haavaan pääsisi infektion aiheuttava mikrobi.

Antibioottien käyttöön pitäisikin kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota ja ennaltaehkäisevän käytön sijaan niitä tulisi käyttää vain tarvittaessa. Muuten saamme riesaksemme entistä enemmän superbakteereja, joihin tunnetut lääkkeet eivät tehoa. Tätä ongelmaa voitaisiin lähteä ratkaisemaan erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla. Yhteistyötä ja avunantoa tulisi harjoittaa entistä enemmän. Globalisaatio mahdollistaa kaiken tämän, sopimukset ovat vain kiinni osapuolista.

Suomessa antibioottien käyttö on ihmisten sekä eläinten lääkitsemisessä todella rajattua ja tarkasti valvottua toisin kuin muualla maailmassa. Eräissä Aasian maissa, esimerkiksi Intiassa, antibiootit ovat jokaisen saatavilla ihan tavallisista ruokakaupoista. Onko länsimaalaisilla kuitenkaan oikeutta rajata kehitysmaiden lääkkeiden saantia kun meillä kaikki on kuitenkin hyvin? Toisaalta myös kehittyvissä maissa pitäisi ajatella asioiden seurauksia pitkällä aikavälillä. Antibiootit pelastavat tällä hetkellä vielä monen hengen, mutta mikäli niitä käytetään liikaa ne menettävät tehonsa lopullisesti.

Kuvakaappaus MTV3:n verkkosivuilta

“Kyseessä on vain pieni sairaalabakteeri joka nyt hieman muuttaa asioita”. Tämän kaltaisen lausahduksen voi usein kuulla lääkärin suusta kun ollaan leikkauksen tai muun operaation edessä. Totuus voi kuitenkin olla jotain täysin muuta. Lääkärit haluavat parhaansa mukaan vaieta niin kutsutuista superbakteereista, joihin ei ole minkäänlaista lääkinnällistä apua saatavilla. Jää kuitenkin epäselväksi miksi näin on. Miksei asiaa nosteta esille? Pelätäänkö kenties joukkohysteriaa, joka mahdollisesti nousisi jos huhu tappajabakteereista leviäisi? Tosiasia on kuitenkin se, että jos asiasta itsepäisesti vaietaan, eivät päättäjätkään tiedä antaa rahoitusta tutkimustyöhön. Kaiken takana on kuitenkin raha.

Kuvakaappaus HS:n uutisesta

Lääkkeiden valmistajat, kuten kaikki muutkin vaikuttavat tahot, toimivat siten mikä on heille taloudellisesti paras vaihtoehto. Ajatus siitä, että ei vielä ole mitään hätää on liian vahva. Huomio herää usein liian myöhään: esimerkkinä Afrikan maissa tuhoa niittänyt Ebola. Monet sairastuivat ja menettivät henkensä yksinkertaisesta syystä: hoitokeinoa ei ole! Ebolan riehuessa Afrikassa ja korkean tartuntavaaran ollessa riski koko väestön tuhoutumiselle media toi viruksen vaarallisuuden vahvasti esille. Median tulisi kuitenkin korostaa yhä enemmän näitä riskitekijöitä, ilman mitään akuuttia maailmaa uhkaavaa superbakteeria tai -virusta.

Asioista tulisi kuitenkin puhua niiden oikeilla nimillä, mutta siten että tavalliset ihmisetkin ymmärtävät mistä on kyse. Tarkka tieteellinen analysointi ja hienot ilmaukset ammattilaisten keskuudessa eivät herätä niin suurta mielenkiintoa. Media on melko ratkaisevassa asemassa tässäkin suhteessa. Rahoitusta ollaan valmiita antamaan, tutkimuksia tekemään ja yhteistyötä toteuttamaan muiden maiden välillä mikäli tarpeeksi moni seisoo asian takana. Nykyään onneksi antibioottiresistenssiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota myös mediassa. Viime vuosien aikana uutisointi on lisääntynyt erilaisten superbakteerien aiheuttamien ongelmien suhteen. Uutisoinnin myötä tietoisuus asiasta herää, jolloin antibioottiresistenssiin kiinnitetään enemmän huomiota. Meillä on vielä mahdollisuuksia päihittää mikrobit, jos vain ryhdymme tekemään oikeita päätöksiä.

Liisa Pihlaja ja Mari Saarela 2B Jalasjärven lukio